Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 9. marraskuuta 2015

OI KUUSIPUU...

Vaikka ulkona ei ole tietoakaan lumesta, niin jostain ihmeen syystä minua vain jouluttaa. Mutta sen verran maltillisena pysyn, että tonttuja ei ala vilistelemään muualla kuin kuin siellä varaston ikkunalla. Kuusia sen sijaan on tullut laiteltua useampiakin, yksi jopa sisälle asti...




Yksi sydän oli sotkeutunut kirpparitavaroiden sekaan ja niinpä se pääsi kuusenoksalle killumaan, oikein sopiva määrä tämän kokoiselle kuuselle : )


Pihalle laitoin yhden kuusen kannuun sammalpedin keskelle...



Tähän voisi lisätä pienen lyhdyn tai jotain??




Sammalta on myös purkeissa, olen lisännyt vettä pohjalle niin että sammal pysyy kosteana. Mieluummin polttelen näitä ulkona kuin sisällä, aivan turvallisuussyistä.

Illalla tunnelma on hyvinkin jouluinen, mutta päivällä ei vielä voi aivan samaa sanoa...



Ihana näin, kyllä se lumi sieltä vielä ennättää tulla!
Mukavaa alkavaa viikkoa : )

10 kommenttia:

  1. Tunnustan, meilläkin on kuusia terassilla ja yksi sisällä... On vaan niin kivaa laittaa koristelua ja valoja tähän syksyn pimeyteen. Olen hullaantunut ledkynttilöihin, on niin turvallista jättää ne puuterassille lyhtyihin tuikkimaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla että en ole ainoa, kyllä tähän pimeyteen tarvii jotain piristystä saada. Ledvalot ovat kyllä kauniita ja helppoja turvallisuudesta puhumattakaan, pitäisi alkaa etsimään jostain kätköistä niitäkin esille.

      Poista
  2. Niin eipä ole ilmoissa kehumista, mutta onneksi sisälle voi viritellä valoja ja luoda tunnelmaa, kaunista on ja kuusista tulee ihana tuoksu sisälle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vettä sataa ja pimeys on todella pimeetä, mutta onneksi näillä pienillä asioilla saa piristettyä mieltä. Olen yhä oikean kuusen kannalla, ainakaan vielä ei meille tule tekokuusta.

      Poista
  3. Kivoja nuo pikkukuuset, sekä lasipurkkilyhdyt...niissä palaa meilläkin kynttilät . Oi että mikä ihana yläkerta teillä ja mitä kaikkea siitä vielä kehkeytyykään (ed.postaus)
    Mukavaa hämäränhyssyä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkukuusia on meillä ollut jo monena talvena, säilyvät vesimaljassa monta kuukautta kun sen sinne laittaa juurineen. Samoin pihalla kuuset on istutettu multaan ja yleensä keväällä ne on palautettu maahan takaisin.
      Yläkerta on kiva tila, mutta ei ihan niin iso kuin sen kuvittelin olevan...joten haastetta riittää mutta hyvä siitä tulee. Odotan innolla seinien nousua, vaikka moni on ollut asiasta toista mieltä. Mutta tyttö haluaa omaa rauhaa ja vierashuonekin tarvitaa...sitä paitsi 100-vuotiaat pariovet odottavat paikkaansa varastossa : )

      Poista
  4. Niin ihanat kuvat...♡
    Menen viikonloppuna äidin luo niin hänen pienestä metsästään ajattelin ottaa kuusen lasipurkkiin.☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minikuuset ovat niin söpöjä ja yllättävän kestäviä vedessä kun ottaa juuretkin mukaan. Niinpä tämä söpöstys saa ollakin meillä varmaan pitkään vielä joulun jälkeenkin : )

      Poista