Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 9. lokakuuta 2016

KOIRAMAINEN JUTTU

Kiva viikonloppu takana ja naurua on piisannut. Rakkaat vanhempani olivat viikonlopun meillä kylässä ja yhdet 80-vuotis juhlat takana. Puhelias sukulaisköörimme oli kasassa ja siitähän ei voi piisata muuta kuin iloa ja naurua : ) Monenlaista karvaturria oli mukana ja niitähän piti kuvata, koska yhä edelleenkään en periaatteesta ihmisiä tänne kuvaa. Mutta uskon ja luulen, että paaaaljon mieluummin näitä karvakasoja te siellä katsottekin...eikö vaan!?



Uunolla ei paljon ole kokoa, mutta sitäkin enemmän suloista sharmia!



Lumia on käynyt parturissa, mutta ponnari täytyy olla joka tytöllä : )


Lumian äiti Sani on saanut vielä pitää karvansa...ja mikä tyyli kerjätä herkkuja!!! Jostain syystä taisi tämä turrukka saada eniten makupaloja vierailta : )



Tiltu on vanhin tästä kööristä, mutta ikä ei näy vielä missään : )


Ja meidän Ruffe, suloinen ja valloittava koira omalla persoonallisella tyylillään!! Melkein tässä tuli koirakuume tämän viikonlopun jälkeen : )



Mutta kyllä taitaa vielä toistaiseksi kissat olla meidän talon ainoat rapsuteltavat, vaikka kuinka kuumeilisin.
Lupsakkaa sunnuntai iltaa!
Lähettänyt klo

4 kommenttia:

  1. Kukkaiselämää9. lokakuuta 2016 klo 22.30

    Hih, teilläpä oli karvaisia vieraita! Mitäs kisut tykkäsivät kyläilijöistä?

    VastaaPoista
  2. Johanna10. lokakuuta 2016 klo 16.55

    Vain Ruffe oli meillä, muut söpöydet juhlapaikalla. Maunoa emme uskalla edes kokeilla koiran seuraan, luultavasti mitään ei tapahtuisi mutta jos hermo menee emme varmasti pärjäisi siinä tappelussa. Onneksi meidän talossa on hyvät mahdollisuudet jakaa koti kahteen osaan.

    VastaaPoista
  3. Titti13. lokakuuta 2016 klo 18.32

    Voi miten ihania koiruleita!♡
    Mutta kyllä nuo viimeiset kissa kuvat ovat ehdottomasti eniten minun mieleeni.
    Koirakuumetta poden minäkin välillä, mutta tuo vanha kissa herramme ei hyväksyisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna14. lokakuuta 2016 klo 0.30

      Luulen että kissat olisivat aika kummissaan jos koira tulisi kotiimme jäädäkseen. Kyllä me ainakin toistaiseksi taidamme pysyä kissaihmisinä, mutta koskaanhan ei tiedä ; )

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)