Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

RAKASTAA, EI RAKASTA. RAKASTAA??

Sitä on taas kuulkaa muutama tunti mallailtu eri vaihtoehtoja tapettia seinille ja kallistuttu välillä toiseen ja sitten taas toiseen suuntaan. Päädyin kuitenkin tähän Juhannusruusuun, koska toinen seinä oli jo valmiiksi tapetoitu sillä ja tapetti valmiina kaapissa. Toki tuo toinenkin olisi löytynyt omista varastoista, mutta ajatuksena oli että vaihdetaan myöhemmin muuhun jos siltä tuntuu. Kaikenlisäksi mies oli sitä mieltä ruusua olla pitää ; )



Nyt kyllä tulee väkisinkin vähän retro olo, vaikka tapettimalli onkin 1920-luvulta. En voi sanoa varsinaisesti että en tykkäisi tästä lämpimän kotoisasta tunnelmasta, mutta vaatii kyllä nyt hiukan totuttelua minun silmäni tähän "värikkyyteen". Kyllä nyt koittelee tämä nurkkaus oikein kunnolla, mutta seiniä lukuunottamatta olen luottavainen lopputulokseen. Katsotaan nyt ainakin jonkin aikaa hiukan värikkäämpää tunnelmaa, onneksi tapettia ja väriä saa nopsaan vaihdettua jos oikein alkaa ahdistamaan : ) Toisaalta taas...ei tässä mitään vikaa ole kun aikansa katselee : )



Mutta väkisinkin tulee vielä tuijoteltua tätä kuvaa ja voin todeta että taidan olla vähän väritön ihminen ja ehkä tykkään enemmän tästä maailmasta : (


Vaiko sittenkin tästä????


 Mattoa olisi tulossa... ehkä katson sitten uusin silmin taas : )


 Jos olisin värien ystävä, tämähän olisi aivan ihana...


 ...mutta kun en hittovie ole!!


Hö sanon minä, kyllä tuo mies taitaa kohta eron ottaa tällaisesta tuuliviiristä!! : )
Lähettänyt klo

6 kommenttia:

  1. jaana20. huhtikuuta 2017 klo 8.36

    Ihana tapetti, minusta oikea valinta - ja saahan sen tosiaan vaihdettua, kun kyllästyy. Kaunis on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna20. huhtikuuta 2017 klo 20.04

      No en tiedä... huoh, tämä on niin ärsyttävää : (
      Ja kun vielä tiedän että se on kaunis, mutta aika värikkäältä tuntuu yks kaks.

      Poista
  2. Hanne Valkoinenleinikki-blogi21. huhtikuuta 2017 klo 19.36

    Kaunis ja lämminsävyinen tapetti!
    Vaalean ystävänä kallistun tuohon toiseen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna22. huhtikuuta 2017 klo 9.36

      Kyllähän se kaunis on, mutta itsekin kyllä ksllistun enemmän tuohon vaaleampaan. Mutta olkoon nyt välillä näin, jossain vaiheessa varmaan etsin unelmatapetin ja vaihdan sen.

      Poista
  3. Anonyymi23. huhtikuuta 2017 klo 9.33

    Kauniita molemmat, mutta puunvärisille kalusteille vaalea vaihtoehto on mielestäni raikkaampi.

    Hannele L.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna23. huhtikuuta 2017 klo 10.17

      Olen samaa mieltä, vaikka kieltämättä aika kotoisan lämmin tunnelma on tällä hetkellä syödessä : )

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)