Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







tiistai 12. kesäkuuta 2012

VIIKONLOPUN PUUHASTELUJA

Aika menee kaikenlaisten touhujen parissa niin hurjaa vauhtia, että eihän tässä enään ennätä ollenkaan tänne blogien ihanaan maailmaan saatika sitten päivittelemään omaakaan. Nyt kuitenkin päätin napata pienen hetken ja laitella muutamia kuvia viikonlopun touhuista. Säähän oli lauantaina ja sunnuntaina mitä mainioin ja niinpä suunnistin heti aamusta puutarhalle kukkaostoksille vaihteeksi. Kyllä näihin saa menemään pienen omaisuuden, mutta ilmankaan ei voi olla. Olen vain sen verran ovela, että käyn näitä kukkahankintoja tekemässä eri päivinä, eipä tunnu ollenkaan niin pahalle (se rahan meno meinaan). Kokeilkaa vaikka!!











Näiden kukkien jälkeen päätin että nyt ne sitten on siinä... ja kas, eiköhän siellä pihalla odottele vielä jokunen kukka istuttamista tämän illan Terra reissun jäliltä :0)

Vihdoinkin innostuin siivoamaan huvimajankin kesäkuntoon. Aiemmin joku kysyikin lisää kuvia mökistä, tässäpä niitä nyt olisi. Astutaan sisään...


 Sisustus hiukan elää vielä ja pöydän maalauskin on harkinnassa. Mitä luulette, olisiko se valkoisena parempi?? Tähän on nimittäin tulossa lisää tuollaisia rautatuoleja kuin pikkupöydän ääressäkin on.



 Tuonne nurkkaan täytyisi ehkä löytää jokin kiva pikkupöytä jonne voisi laittaa vaikkapa oman kahvinkeittimen. Täytyy varmaan tonkia ensin omat varastot mitä sieltä löytyisi.







Pihapolku on todella pahasti kesken vielä kuten kuvasta näkyy, se kuuluu ehdottomasti tämän kesän projekteihin ja olisikin tarkoitus saada valmiiksi vihdoinkin. Samoin huvimaja on vielä maalaamatta ja piha varastokin pitäisi hurrauttaa samalla kertaa uuteen väriin. Niin että ei nämä hommat tekemällä lopu :0)


 Nämä kukkaset ostin perjantain kirpparireissultani. Samalla mukaan sujahti myös nämä...


...ja nämä...


(Koristekaiverrus on aivan ihana, mutta on vaikea saada ne näkymään kuvaan)


...ja vielä tämä...


Tähän sarjaan minulla jo olikin kermakko. Kuka muistaa mitä tämä ihana sarja onkaan nimeltään?


Minulla on tähän kuuluvia muutamia jälkiruokakulhoja ja asetteja. Hiukan on jäänyt harmittamaan kun en raaskinut edellisiltä antiikkimessuilta ostaa tähän sarjaan kuuluvaa mekukannua sekä isoa kulhoa ja kun menin sitten uudelleen myyjän luokse, olikin ne tietysti jo myyty. Aika vaihtelevia hintoja näillä muuten, välillä jopa aika suolaisia.

Palataan vielä hetkeksi pihalle...



Kukkapenkeissä näyttää tällä hetkellä tältä. Suihkulähteet asennettiin toimintaan altaiden puhdistuksen jälkeen.


Kirsikkapuu alkaa pikkuhiljaa kukkimaan kuin myös omanapuukin



Pihamme pieni tuomi kärsii jälleen jostain todella inhottavasta ötökästä, se on ihan täynnä näitä YÄK! Eilen illalla annoin oikein kunnon myrkytyskuurin puulle, saa nähdä kuoleeko koko kasvikin sen jäljiltä.


Saimme me vielä tehtyä hiukan remppaakin pojan huoneessa. Tapetointi hyvällä alulla, tänään hiukan jatkettiin... hiljaa hyvä tulee!


Ruutua sen olla pitää, saas nähdä mitä se maailmanmatkaaja tykkää huoneestaan. Pian se poika sieltä palailee kotiin, äkkiä on melkein vuosi hurahtanut. Sitten pääsemmekin viettämään tyttären rippijuhlia heti heinäkuun alkuun.
Tulipas tästä postauksesta aika annos yhdelle kertaa, mutta toivottavasti saatte hyvää mieltä kuvista.

Mukavaa viikonjatkoa kaikille ihanaiset!

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

NO VOIHAN VILLA ROOSA

Eilinen ilta meni todella pitkästä aikaa kyläillessä, sitä tapahtuu nykyään aivan liian ja luvattoman harvoin! Miten tässä näin on päässyt käymäänkin, työ ja koti tahtovat olla ne ainoat paikat missä aikaa tulee vietettyä. Kuulostaa aika tylsältä, mutta ei kait se sitäkään ole (kotona on kiva olla). Tokihan olen ollut valmistujaisjuhlissa ja tässä jokin aika sitten naisyrittäjien ihanan hulvattomassa seurassa laidunkauden alkajaisissa, mutta kyllä itse kyläilyt ovat jääneet vähiin... tähän täytyy tehdä muutos.

No mutta... eilen kävin tosiaankin vierailulla aivan ihastuttavassa siirtolapuutarha mökissä Villa Roosassa. Ja voi sitä ihanuuttaa, kyllä vaan OTTAISIN heti itselleni jos vaan saisin!!
Pieni salainen haaveeni on ollut melkeinpä ikäni saada joskus tuollainen pieni mökki siirtolapuutarhasta, mutta meillähän täällä Kajaanissa ei ole vielä tällaista mahdollisuutta ollut kovinkaan montaa vuotta. Olen kyllä käynyt ihailemassa näitä pikkukyliä eripuolella Suomea ja aina olen yhtä mykistynyt. Alkuun hiukan epäilin tällaisen uuden alueen viehättävyyttä, mutta kyllä vaan muutamassa vuodessa tämäkin alue on alkanut näyttämään todella kivalta ja etenkin Villa Roosa saa sydämeni sykkimään :0)

Tässäpä teille muutamia kuvia


Pihassa on pieni vierastupakin...


...ja myös ihana kesäkeittiö.


 kurkistus ovenraosta sisään...


 Menemme sisälle Villa Roosaan...






Pieneen mökkiin mahtuu myös pieni makuuhuone...


...ja keittiö



Tässä esittäytyy talon vahtikoira Bianca, aika veikeä kaveri kuvata kun hän ei millään malttanut pysyä aloillaan poseerauksen aikana...



Rapsutuksia Biancalle!!


Ikkunanäkymiä

Pihalla on myös aivan oikea huussi ja ei kyllä mikä tahansa sellainen!



Sitten onkin aika lähteä takaisin kotiin ja pihapolku viekin ihastuttavan portin luokse josta astun ulos pääpökkyrällä ihastuksesta...


Kiitos Villa Roosan ihanalle emännälle ja isännälle antoisasta illasta ja maukkaasta raparperipiiraasta! Täytyy varmasti käydä kurkkaamassa hiukan myöhemmin kesällä pihaa uudestaan, kunhan kukat pääsevät oikein valloilleen. Eli... kutsuin itse itseni uudestaan kylään :0)

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

JOUTAAHAN TUOTA VAIKKA REMONTTIHOMMIIN

Eipä kyllä tunnu kesäkuulta ollenkaan, kylmää, synkkää ja sadetta... enemmänkin syksy fiilis tästä tulee. Eilen tuli piipahdettua nuoren työkaverini yo/valmistujais-juhlissa ja melkoista taiteilua oli liikkua ulkona keposen hameen kanssa ja pidellä helmoja, että eivät olisi kokoa ajan ylhäällä korvissa. Kukan hakureissulla taisinkin tehdä Marilynit ja sivussa katsojilla oli varmasti hauskaa :0)

Näinpä tällä ilmalla päätimmekin aloittaa vihdoinkin remontin pojan huoneessa, kohtahan hän jo tulee kotiinkin reissultaan. Kamalaa miten äkkiä lähemmäs vuosi on mennyt ja sieltä se äidin oma matkalainen tulee Japanista takaisin kotiin. Paljon on ennättänyt tällä aikaa tapahtua ja mikä tuntuu kaikkein hurjimmalle... oma lapsi on jo täysi-ikäinen.

Mutta tästä se lähtee...



Hih... tämä ovi vie ullakolle :0)


Ja tämä ties minne!



Aika ankean näköistä ja siivo on melkein sama kuin silloin kun asukki itse on ollut paikalla. Siksipä tämä huone on saanutkin olla aivan rauhassa remppaamaatta, koska se olisi tuntunut aika turhauttavalle. Seinät ovat olleet vuorattuna julisteilla ja siivo tosiaankin mitä karmein. Toivotaan että ikä ja uusi huone toisi hiukan muutosta tähän asiaan.

Tällainen ylläri löytyi sängyn alta! En ole käynyt tässä huoneessa oikeastaan koko vuonna, vaan ovi on ollut tiukasti kiinni koko ajan. HÄVETTÄÄ!!!


Tällaisia tapetteja ajattelin huoneeseen. Ruututapetti on ollut jo neljättä vuotta olemassa, sen piti tulla alunperin meidän olohuoneeseen. Tuota ruskeaa raitaa löytyy kauttani, Studio Decorin valikoimaa.


Jottei kaikki näyttäisi vain ankealta, niin otin muutaman kuvan keittiöstä ja vanhasta vaakasta joka löysi kuin löysikin oman paikkansa.



Paikka löytyi myös perjantain matkalta tuomalleni lampullekin...





Hämyisiä ovat kuvat, mutta niin on ilmakin. Näissä tunnelmissa lähden raivaushommiin, huoneesta kuuluu jo lupaavaa naputtelua.


Mukavaa sunnuntaita kaikille lukijoille!

perjantai 1. kesäkuuta 2012

AARTEIDEN METSÄSTYSTÄ VAALASSA JÄLLEEN

Rakas äitini teki eilen viimeisen päivän töitä raskaassa ja arvokkaassa työssään sairaanhoitajana ja nyt on koittanut aika aloittaa uudenelämän alku ilman työntuomia rasitteita. Suuri muutos elämässä, mutta varmasti hyvin ansaittu!! Yrittäjän elämäni ei taas salli juurikaan pitempiä vapauksia minun elämääni, mutta tänään päätin pitää yhden "kesälomapäivän" ja näinpä me vapaat neidot päätimme suunnistaa sen kunniaksi kohti Vaalaa aarteiden metsästykseen. Ja hyvinhän se saalistus onnistui... ette varmaan yhtään epäilekään sitä :0)

Nämä kaikki lähti mukaani ja kuvitelkaas... mieheni sanoi että on oikein ylpeä minusta kun en tämän enempää haalinut tavaraa kotiin tällä kertaa!!!!! HÖ... mitähän se sillä tarkoitti???



Niin niin... tiedän, taas näitä ruusu juttuja ja olisin KAIT ilmankin pärjännyt... MUTTA.... kun ne vaan ovat niin ihania ja se hinta!!!
Pääsenköhän kohta tuonne 4D:n hamstraajat dokumenttiin??


Joo..o ja lamput.... mutta 5 euroo... aatelkaas!!! Kynttilänjalkojahan ei ole koskaan liikaa ja nuo kynttilämansetit ovat tarpeen.


Näitähän tarvitaan aina ja niin pitsiliinojakin...


...ja, olisitko sinä voinut jättää nämä pois ostoskoristasi hintaan 6 euroa??




Mutta se mikä tästä päivästä teki ennenkaikkea niin ihanan, oli äitini kanssa vietetty päivä ja se miten me yhdessä olimme kuin kaksi lasta karkkikaupassa... hihkuimme innosta löytöjemme äärellä ja nauroimme hullutuksillemme. Kiitos äiti... tiedän että käyt kurkkaamassa blogiani joku päivä :0)

Näistä aarteista puheen ollen, nämähän olivat vasta minun löytöjäni. Toinen ja jopa hiukan suurempikin satsi oli sitten äitini. En tullut kuvanneeksi kaikkea, mutta nämä ihanuudet kuvasin ja täytyy myöntää että hiukan kateeksi käy. Itsepähän houkuttelin näihin sortumaan, mutta kun kotona näitä sitten ihastelimme niin hoksasin toden teolla miten IHANAT ne ovat ja kuppeja asetteineen on 12 kpl!! IIK... olisinhan minäkin ne voinut ottaa ja laittaa jotkut muut kupit kiertoon. Kohtahan meillä on rippijuhlatkin ja arvatkaa vaan onko meillä tusinaa samanlaisia kahvikuppeja... no EI!! Onneksi saan nämä edes lainaksi juhliimme.


Käväisimme myös toisella kirpparilla katsastamassa mikä sen tarjonta on. Siellä valikoima oli enemmänkin sitä tavallista kirpparitavaraa, eli vaatteita suurimmaksi osaksi. Mutta kun oltiin oikein shoppailu vireeseen päästy, niin jotainhan sieltäkin mukaan lähti.


Nää on ihanat!

Totesimme päivän päätteeksi, että Vaalassa molemmilla kirppareilla aivan ihania ja välittömiä ihmisiä. Monet hauskat jutut ennätimme kuulla ja kahvitkin saimme juoda lähtiessämme. Tänne taidamme palata toistekin!