TÄÄ ON VIKTOR

Ettepä arvaakkaan että kävin viikonlopun reissun Oulussa ykskaks yllättäin, kun rakas serkkuni niin kauniisti minua sinne pyysi kyläilemään. Tarkoitus oli olla yksi yö, mutta kun lauantaipäivän kirppari kierrokset veivät yllättävän paljon aikaa... niinpä päätin jäädä vielä toiseksi yöksi ja tänään ajoin valoisan aikaan kotiin. Ihana viikonloppu ja aivan älyttömästi kirpputoreja, loput varmaan arvaattekin :)

Tänään en ala sen kummemmin teille mitään paljastamaan, mutta tämän kaverin kuvan halusin laittaa teille...

...the marsu, nimeltään Viktor ja iiiiso haukotus :)

 Mukavaa sunnuntaita!

TÄHTI ON SYTTYNYT MEIDÄNKIN IKKUNAAN

Tästä se lähtee, vuoden paras (tai toiseksi paras ehkä, kevät voi vielä viedä voiton??) aika... nimittäin joulun alusaika taitaa olla itseasiassa mukavampaa kuin sitten se itse joulu. Onko teillä samoja fiiliksiä?? Toki joulu on ihana, mutta kaiken sen odottelun ja valmistelun jälkeen se on liian nopeasti ohi ja jää vain tyhjä tunne että tässäkö se sitten taas oli. Viikon päästä onkin jo heti uuden vuoden vastaanotto ja kukaan ei enään edes muista koko joulua.
Anteeksi, pilaan varmaan monen jouluifiiliksen... mutta nautitaan, nythän se paras aika onkin meneillään!! Ja meillä se lähtee siitä, että ensimmäinen tähti on syttynyt ikkunallemme.

Ja kukapas muukaan kuin Arttu siellä makaa vahtipaikallaan tähden alla :) Myös ensimmäisiä suklaita piti maistella viikonloppuna (ei kyllä saisi) ja ainoastaan vain sen takia että sain laittaa ne kauniisti esille "uudelle" metallivadilleni. No senhän kyllä arvaa, että ei ne siinä kauaa koristeena ollut ja vati ammottaa taas tyhjyyttään.

Sitten vielä tunnustan... kävin lauantaina ihanien ystävieni antiikkiliikkeessä ihan vaan ohimennen moikkaamassa. Ja eikös siellä ollut tupa täynnä ihania uutuuksia tuotuna jälleen iso iso kuorma-auto lastillinen. Täytyy nyt kyllä jo sanoa, että onneks meille ei enään yksinkertaisesti mahdu taloon yhtään uutta kaappia. Jestas että ne ovat komeita... siis ne vanhat kaapit!

Jotain kuitenkin vielä mahtuu johonkin nurkkaan kun oikein sovitetaan ja niinpä tää...

...ja tää (jälleen Bavarian posliinia)...

...ja nää...

...eksyivät jostain syystä vaivihkaa mukaani.

Niin että kiitti vaan ihanaiset, oli meillä mukavat jututkin!!
Jos liikutte täälläpäin, niin käykää ihmeessä täällä meidän paikallisessa Antigue House liikkeessä. On meinaan ihana saada kehua oman kaupungin tarjontaa, koska olen ehdottomasti sitä mieltä että tämä on yksi tyylikkäimpiä antiikkikauppoja Suomessa. Niin... ja täynnä niitä ihania kaappeja joihin olen hullun lailla hulluna :)

Oho... yllättäin kello lähentelee jo kohta kahtatoista... taidanpa siis painua pehkuihin muun perheen perässä.
Kauniita unia!

TUNNUSTUSTA PUKKAA

Sain tunnustuksen blogista Villa Idur, suuri kiitos tästä kunniasta!
Näin ihanasti Pilvi sanoi blogissaan:  Laitan tunnustuksen eteenpäin blogille, jonka kirjoittaja tekee uskomattomia ja kauniita löytöjä ja kirjoittaa siinä sivussa hauskalla otteella.
                                      
 

Tässä tunnustukseen liittyvät kysymykset vastauksineen:

 1. Elämäsi parhain saavutus?

Eiköhän se ole kaikkien äitien mielestä itsestään selvää, kaksi lastani tottakai. Vaikka välillä sitä tulee ajatelleeksi, elämä olisi voinut olla paljon helpompaakin ilman näitä kullannuppuja ;) 


2. Kolme tärkeintä asiaa elämässäsi?

Tämä menee varmasti jo tylsäksi, mutta kun se vaan on näin. Koti, perhe ja terveys tottakai!

  3. Minkä näistä kaupungeista valitsisit matkakohteeksesi: Pariisi, Rooma, Lontoo vai New York?

No nyt tuli jo vähän haastetta, mutta kait se olisi...ööö... New York. Siskoni sai viettää täällä muutama vuosi sitten useamman kuukauden ja silloin poikani pääsi siellä käymään mummon ja ukin mukana, äiti jäi kiltisti kotiin. 

 4. Lempi liikuntamuotosi, kirjailijasi, musiikkisi ja taiteilijasi?

Kaikki varmaan arvaa että lemppari liikuntani on tanssi, harmi vaan että nykyään aika vähän ja se kyllä alkaa näkymäänkin :(
Tanssi intoilijana musiikkimakuni on laidasta laitaan, koska tanssin niin monenlaista eri lajia, mutta iskelmästä lattareihin ja kaikkea siltä väliltä tämä makuni käsittää. Kirjoja ei myöskään nykyään tule enään luettua, mutta kaikki Torey Hayden surulliset kirjat olen lukenyt ja omistan kaikki Ilona Pietiläisen sisustuskirjat. Taiteilijasta nyt en kyllä osaa sanoa mitään, taitavat omien lasten aikoinaan piirtämät piirustukset olla niitä parhaita :)

 5. Harrastuksesi?

Tanssihan se, mutta nykyään enemmän taitaa olla tuo kirppis shoppailu ja sisustelu sitä ominta. Myös nukkekoteja olen rakennellut, mutta sekin jäänyt välillä unholaan... sitten joskus jatkan taas.

Tehtäväni on tietysti jatkaa tätä tunnustusta eteenpäin ja näinpä päätin antaa tämän tälla kertaa Villa Namu blogin Tiinalle. Se miksi hän tämän saa tälläkertaa on siinä, että rakastan hänen ihania vanhoja huonekalujaan, kotiaan ja suloista siirtolapuutarhamökkiään. Myös hänen tekstinsä ovat niin hauskasti kirjoitettuja, että jopa tämä laiska lukijakin jaksaa ne kuvien lisäksi lukea.

Monen monta ihanaa muutakin blogia tietysti olisi, mutta haastan Tiinan jatkamaan tätä eteenpäin ja näin varmasti moni muukin saa ansaitsemansa.

Ihanaa sunnuntaita toivotellen
-Johanna

PIKKU POPO VUODELTA JOTAIN??

Tää on vielä pakko teille näyttää, unohdin sen nimittäin eiliseltä aarrelistaltani pois. Tämä hurmaava todella vanhanoloinen lastenkenkä löytyi myös Vaalasta. Toinen hukkunut matkan saatossa jonnekin, mutta eiköhän me yhdelläkin pärjäillä.

Kiitos Pilvi ihanasta tunnustuksesta, jatkan sitä piakkoin eteenpäin!

Mukavaa lauantaita kaikille.

JÖSSES SENTÄÄN!

No niinhän siinä taas kävi että Vaalassa tuli käytyä mutka Antiikki kirpparilla... onko järkee vai ei???? Mutta se on minusta aika hauskaa että olen saanut tartutettua tämän saman "hulluuden" äitiinikin (joka osaa olla yleensä oikein järkevä ostoksissaan toisin kuin tyttärensä), ihana seuralainen ja niin yhtä sekaisin kuin minäkin (ainakin melkein)!!
Aika kiva kuitenkin huomata, että joka kerta siellä vaan tulee samat tutut naamat vastaan ja ruuhka melkoinen... joten en ole ainoa hurahtanut :) Tiedän että muutama ystäväni jäi Kajaaniin kieriskelemään vieroitusoireissaan kun eivät päässeet lähtemään mukaan, ja näinpä teimmekin ostoksia puhelimen välityksellä! Satu... nyt ei ollut sopivia kuppeja sinulle, mutta saatat ne saada piankin :)

No joo, tässä nämä...

Kyllä tähän kelpaa jouluna Vihreät marmeladi kuulat laittaa tarjolle!

Tämän tarjoiluvadin sisälle voi laittaa kuuman veden pitämään herkkuja lämpimänä.

Alla olevan tarjoiluvadin pituusmitta on 55 cm, joten kyllä siihen isompikin kinkku mahtuu.

Niin ja, yhtään astiaa ei pitänyt enään taloomme tulla... mutta...

...toisin kävi. Näiden kuppien halkaisija on 11cm ja ikuinen ongelma teenjuojien kanssa on nyt ohi, samaa Saksalaista Bavaria posliinia kuin aiemmin löytämäni kahviastiastokin. Nämä tarvitisi parikseen tietysti myös asetit...

...pakko kuitenkin nyt kertoa että nämäkin maksoi yhden euron verran kipale. Ja kun tähän samaan sarjaan nyt vain sattui olemaan myös nämä vadit, niin eihän niitä voinut jättää poiskaan :)

Myös iso tarkoilulusikka, haarukkaotin ja sokerilusikka humpsahti mukaan kuten myös servettiteline... yhtensä 5 euroa.

Kuten jo kerroin, sai yksi oireileva aarteensa vaikka ei mukana ollutkaan. Kuvia tekstarilla ja kymmenen puhelua välillä ja näin sai hänkin lievitettyä pahinta tuskaansa. Seuraavan kerran otan videokameran mukaan ja pidän puhelua yllä samalla, nopeuttaa toimintaa aikaslailla :)  Tällaiset kuljetin vielä mukanani, joten auton peräkontti täyttyi taas kummasti meidän kaikkien aarteista ja paljon kaikkea ihanaa jäi vielä kauppaankin...

Että näin... vetää sanattomaksi minutkin! Mukavaa viikonloppua siltikin, nyt saunaan ja nauttimaan viikonloppuvapaasta.

ANTIIKKIMESSU LÖYTÖJÄ

No niin, puoli päivää tuli vietettyä Antiikkimessuilla ja kuten tunnette minut niin jotain aina tahtoo mukaani tarttua :) Kaikenlaista ihanaahan siellä oli ja nämä aarteet lähtivät sitten meidän kotiimme tällä kertaa...

Noilla kakkuloilla olisi vielä vaikka vara näön huonontuakin, oli meinaan sen verran voimakastehoiset linssit. Mieheni ei oikein ymmärtänyt mihin noita meillä käytetään, mutta minäpä tiedän ja niin varmasti tekin... vai??

Ihanat pikkuleipäpihdit vielä puuttuivatkin meiltä, samoin nämä hauskat "veitsitelineet". Näihin siis juuri oppimani mukaan voi laittaa veitsen tai kakkulapion yms. pöytään nätisti ilman että sen tarvii maata pöydällä. No PAKKOHAN ne oli ostaa, nekin puutuivat vielä (tuiki tarpaalliset kapistukset)!!

Soppakulhon ostin sen takia, koska aiemmin löytämäni kahviastiasto on samaa sarjaa. Tähän on kiva laittaa tarjolle sopan lisäksi vaikkapa jäätelöä.

Ja sitten tämä aivan super mahtava löytö. Arabian sähköllä toimiva lämpö"patteri"(lämmitin). Aivan huippu ja toimii täysin, kaikki osat ovat ehjät ja sähköjohto virheetön.

Lämmitin on posliinia ja alla on Arabian piippuleima

Tämän paikka on nyt vierashuoneessamme jossa ei ole patteria lainkaan, ei ole tarvinnut kun on pysynyt lämpimänä ilmankin ja näin jäänyt laittamatta. Mutta tämä antaa lämpöa lisää tarvittaessa, jos vieraileva majailija huoneeseen sitä haluaa.

Muutama kuva huoneesta vielä...

Jostain syystä tämän huoneen on nykyään valloittanut tytär omaan käyttöönsä oman huoneen lisäksi, on kuulema niin mukavan pieni ja viihtyisä.

Kiva päivä antiikin parissa ja monta tuttua tuli jututettua samalla. Mutta nyt alakerrasta taitaa alkaa tulemaan ihana ruoan tuoksu, lähdenkin tästä syömään valmiiseen pöytään... ihana mies!!
Mukavaa lauantai iltaa kaikille!

SE ON VIIKONLOPPU TAAS!

Kylläpäs on taas viikko vierähtänyt niin että ei meinannu parässä pysyä, monenlaista huisketta taas töissä ollut koko viikon. Eilen illalla oli Kajaanin yrittäjänaisia vierailulla KotiseutuPlus lehtemme toimituksessa ja meillä olikin oikein  mukava ilta yhdessä, todella ihanaa nähdä pitkästä aikaa näitä ihanaisia puurtajia.

Huomenna on jälleen Kajaanissa Antiikki ja keräilymessyt ja arvatkaa vaan kuka sinne pyyhältää taas?? Sinne on vain aivan pakko päästä  tuttuun tapaan ihastelemaan kauniita tavaroita ja jutustelemaan tuttavien kanssa. Samoin myös lauantai illan Kekripukin poltto tapahtumasta on tullut kiva traditio meille vuodesta toiseen. Näin kiva viikonloppu siis tiedossa ja TAAS kerran olemme miehekkeen kanssa aivan kahdestaan, lapset maailmalla molemmat omilla tahoillaan. Viikonlopun aloituksen kruunasi vielä rakkaalta anopilta saatu kukkakimppu joka odotti minua kotona kun töistä palasin kotiin!

Hyvää pyhäinmiestenpäivää rakkaat lukijani! Palailen taas messuilla käynnin jälkeen tänne.