Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







keskiviikko 10. syyskuuta 2014

MÖÖÖ

Voi mikä ihanuus kirpparin hyllyllä istua napotti, siinä se tummilla silmillään katsoi niin anovasti minua (ainakin kuvittelin niin). Ja kun nostin sen syliin, sanoi hän möreällä äänellään: möö (tai mää...jotain sinne suuntaan, älä itke...otan sinut mukaani) ;D


Lapsenmielisyys valtasi mieleni samantien ja ajatus siitä tai pikemminkin valtava halu, tämä on MINUN!!


Käsin tehty vanha nalle on niin hellyttävä, voi kun kuulisitte sen äänen ja tuntusitte miltä se tuntuu! Siinä hän nyt sitten ratsastelee vanhan keinuhepan selässä tyytyväisenä, ainakin luulen niin ;D

Näitä uudempia serkkuja meiltä löytyy enemmänkin, jokin niissä vain niin kiehtoo...



Mukavaa keskiviikko päivää!

maanantai 8. syyskuuta 2014

PUKUHUONEEN VÄÄNTÖÄ JA KÄÄNTÖÄ

Olen tässä ihmetellytkin tätä ainaista väsymystä ja saamattomuuttani, mutta selvisihän se (huh onneksi)...lääkärin diagnoosi, kilpirauhasen vajaatoiminta :(   Ei kiva!!!!
Siinähän se, tuli ensiksi mieleen että siitä se vanhuus sitten alkoi todellakin...ensimmäiset elinikäiset lääkkeet määrätty, mutta samalla hyvä mieli...ehkä sittenkin taas piristyn...en olekaan ehkä niin vanha kuin olo on ja ennen kaikkea en laiska!

En kuitenkaan aio tämän enempää jatkaa sairaskertomustani, vaan ennemminkin sitä miten sain jo nyt hiukan innostusta ja voimia kerättyä tästä toivonkipinästä ja niinpä pukuhuoneen viimeistely valmistui tohinalla. Tai ei ehkä vieläkään viimeistely, mutta ainakin eteenpäin mentiin.


Pyyhekaappi ja lattia ei kuulu lemppareihin, mutta näillä mennään toistaiseksi. Seinän väriäkin olen pyöritellyt mielessä montaa eri vaihtoehtoa, mutta antaa ajatuksen vielä muhia...mennäänkö tällä vai tapahtuuko jotain muutosta sävyyn.






 Tälle seinälle vielä jotain???











Saunan jälkeen olikin ihana fiilistellä melkein valmiissa pukuhuoneessa


Tästä on hyvä jatkaa, reipasta alkavaa viikkoa!

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

JA MEILLÄ KAIKILLA OLI NIIN MUKAVAA...

...ja on vieläkin! Kissoista aivan huippukiva juttu ja paras keksintö aikoihin, rapinatunneli on aivan yliveto...mjau!!







Mauno ottaa välillä kunnon spurtit ja juoksee vauhdilla läpi tunnelin, rapina vain kuuluu kun poika touhuaa omiaan :D

Sitten näin...





Ja yhdessä...





Hu huu!!




Maaauuno...missä sä oot???


Täällä hölmö!!


 Ai missä???




Hohhoijaa, senkin ipana!!


Löysin!!!

Näin meillä päivästä toiseen ;D Muutaman euron ostos on tuottanut kateille monta mukavaa hetkeä ja me olemme saaneet nauraa näiden touhuille. Ja kun kerran on hyväksi havaittu, sai tunneli hiukan jatkoa...


 Ei mikää niin siustuksellinen elementti, mutta menköön!


Wautsi!!



Minäkin tahdon...




Meni ehkä vähän överiksi kuvamäärä aihessta rapinatunneli, mutta täällä livenä tätä touhua on ollut niin hauska seurata. Näin täällä meillä, villiä menoa ja rapinaa...

...nautinnollista sunnuntaita!