Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

KESÄKÖHÄN SEN TEKEE

Täällä mennään näköjään säitten kanssa sillä rytmillä, että jokatoinen päivä sataa ja sitten jokatoinen paistaa...tänään siis paistaa taas : ) Jokin uusi (tai ehkäpä oikeammin unhouksissa ollut) innostus tuunailuun on herännyt henkiin minussa, ei mitään suurta mutta sellaista pientä sopivan nopeaa näpräilyä. Kirppistavaroitten joukosta tulee kerättyä vielä jotain talteen itselle säilytettäväksi ja niin kävi tämän kellonkin kanssa.


Olen joskus tämän ostanut kirpparilta oikeastaan lasikuvun takia, joka todellakin on lasia eikä muovia. Luultavasti tämä kello ei ole aivan hilpetööriluokkaa, mutta liian kultainen minun silmissäni. Mietin onko synti "pilata" kello, koska jollekin se aivan varmasti olisi ollut just hyvä noin...mutta sitten päätin että en ole siitä montaa euroa maksanut, joten antaa mennä vaan! Jos menee pilalle, niin ainakin hyvä lasikupu siitä jää.


Ensin mustaa liitutaulumaalia pintaan ja netistä etsimään sopivaa kellotaulua...


 ...jota sitten hiukan "vanhensin" teevedessä uittamalla



Valmis! Mutta...jokin ei sittenkään näyttänyt hyvälle, joten...


...etsin kätköistäni sopivan kokoisen peltilautasen ja irrotin kellon lasialustaltaan



Se on siinä!



Tulostelin myös aivan testi mielessä yhden tekstin siliconeprintille ja näpertelin sen askarteluveitsen kanssa oikeaan muotoonsa...



Jääkaapinovi sai myös oman printin peittämään ikävän näköisen merkin piiloon : )

Viikonloppu mennyt aivan laiskotellessa...


...sisustuskehtiä lueskellessa, mitä nyt sitten ruusupuskia hiukan siistin...



...ja toin ihanan ruusuntuoksun myös sisälle.

Aurinkoista sunnuntaita!

lauantai 4. heinäkuuta 2015

JA TAAS

Sataa sataa ja sataa...olisihan se ollutkin jo aivan mahdottoman liikaa pyydetty että olisi kaksi aurinkoista päivää peräkkäin : (
Jos jotain hyvää pitää tästäkin keksiä, niin voipahan ainakin maalata hyvällä omallatunnolla sisällä...jos kehtaa?

Eilinen päivä tulikin oltua ulkona koko päivä, siinä toivossa että saisi edes pikkaisen väriä ihoon. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin saattaa sitä vähän ollakin viittausta siihen suuntaan. Mikähän siinä on että kun ikää on tullut lisää, niin ei tuo rusketuskaan näytä oikein hanakasti enään iholle tarttuvan. Kadehtien katson tyttären kauniin siloista ja ruskettunutta ihoa, miten tässä näin on yhtäkkiä käynyt!!?
Se onni siinä on, että enään ei tarvitse ilahduttaa ulkonäöllä kuin omaa miestä ja sen verran muita että kehtaavat hetken katsella. Kyllä vaan sieltä peilistä katsoo joku tuntematon vanha akka, mutta onneksi se tuo oma ukkokultakin vanhenee mukana rinnalla : )

Pihalla kukat ovat jostain ihmeen syystä tykänneet tästä kesästä, eipä ole ennen lumihiutaleetkaan kukkineet noin mahottomasti...




Myös muut kukat näyttävät viihtyvän sateessa, vaikka olen kyllä koko ajan pelännyt niiden hukkuvan tähän vesimäärään mitä on taivaalta saatu...



Ruusupensaat näyttävät tekevän aikamoisen määrän kukkia...



Uudessa kukkapenkissäkin näköjään viihdytään...





Meillä saa viihtyä myös rikkakasvitkin sopivissa määrin...








 Kyllä kesällä kaikki on niin erilaista...



...kun ei vain koko ajan sataisi. Olenko jo maininnut samasta asiasta aiemmin? 



Positiivisuutta kaivataan nyt, mutta pukuhuoneen seinien väriprojekti on hyvällä alulla...


...kokeilu varastosta löytyneellä sävyllä, sopii...eli homma jatkukoon (jos kehtaan). Oikealla vielä valkoinen seinä, listoista näkee entisen sävyn hyvin.


Voi kun osaisi ottaa kaiken yhtä rennosti kuin kissat...



Auvoista lauantaita!

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

JOTAIN HYÖDYLLISTÄKIN

Ihana kesäpäivä, voisiko sen muuten käyttää kuin ulkona olemalla! Selkä vain rajoittaa vielä tekemisiä, mutta olen armottoman levoton olemaan vain paikoillaan. Niinpä sitten aloittelin pikkuhiljaa keräilemään tavaroita kasaan suunnitteilla olevaan autotallikirppikseen. Ajankohtaa en vielä tiedä, mutta sainpahan jotain jo kasaan...paljon on vielä kasaamattakin.






Tässä vasta murto-osa tavaroista, taidan saada kokonaisen kaupan pystyyn ; ) Jotain kaivelin varaston kätköistä ulos myös omaan käyttöön...





Niinhän siinä on vaarana käydä että kaikkea ei raaskikaan laittaa myyntiin...


Pientä pihan sisustelua...


...harja ja rikkalapio White Housen löytöjä


Paviljongin sisustuskokeiluja...


...saattaa kyllä pelkäksi kokeiluksi jäädäkin, ei tämä sovi maatalon pihaan!


Kukat saisivat kasvaa pian, taidan vielä tehdä penkkiin jotain muutoksia. Mutta mitä ihmettä laitan tämän häkkyrän sisälle, antakaahan tulla hyviä ideoita!



Ei tuo viritelmä kyllä näytä ikkunasta katsottunakaan yhtään paremmalle tai sopivammalle tähän pihapiiriin!!



Sisällä ripustin vanhan öljylampun seinälle, nätti löytö on tehty joskus aiemmin kirpparilta. bbbbbbbvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvbrrrr ....hih, blogikaverini Mauno tuli välillä kirjoittelemaan omia asioitaan : )



Näillä aatoksilla mennä hurahti tämä päivä. Ihanaa olla lomalla!!