SYKSY

Onneksi olemme saaneet nauttia pääosin aika kauniista syksystä, mutta on siihen mahtunut mukaan myös sadettakin jossain välissä. Muutamia ihania fiilistelykuvia tältä syksyltä, ensimmäiset ovat Oulun maisemia keskustasta. Kävimme syömässä Sokeri-Jussin Kievarissa jokin aika sitten, aivan ihana paikka!

Jostain syystä ei ole tullut kuvattua juurikaan omaa kotikaupunkia, täytyypä sekin joskus tehdä. Siirrytään nyt kuitenkin takaisin kotipihalle, sielläkin nimittäin on riittänyt kuvattavaa...

Lehdet alkavat olla haravoituna, mitä nyt vielä vaahtera ripottelee lehtiään pikkuhiljaa ja pensaat ovat vielä sinnikkäästi pitäneet omansa oksilla. Syyskuussa saimme yhden päivän nähdä oikein kunnon myrskyä (tai oikeastaan minä en nähnyt kuin kuvista, olin pois Oulusta silloin)...

Vettä oli niin paljon, että ojat tulvivat yli. Onneksi mitään vahinkoja ei sattunut! Tämän jälkeen olemmekin saaneet nauttia aurinkoisista päivistä suurimmaksi osaksi ja pakkasten jälkeen lämmintä on taas ollut kymmenenkin astetta.
Miehen laavuprojekti on edennut ja eilen pääsimme jo viettämään harjakaisia. Ihan valmis se ei vielä ole, mutta tunnelmaa se ei haitannut yhtään. Tästä kaikki lähti...

 Ja illan hämärtyessä...

 ...makkaran paistoa pimetessä...

 Mukavaa retkeillä omassa pihassa : )

 Siellä se nuotio pilkistää, saatiin kiva paikka kuusten taakse piiloon

 Tässä vaiheessa syksyä alan jo pitää siitä!

Leppoisaa sunnuntaita!

VIHREÄ KAUSI

Olen aina tykännyt vihreän eri sävyistä, helppo väri sisustuksessa. Värit ovat olleet pitkään pois meidän kodista, lukuunottamatta yhtä vihreää kaappia ja paria nojatuolia.
Kesällä innostuin sitten maalaamaan yhden pikkukaapin ja vanhan naulakon perinnevärikartan "myrkynvihreällä" ja lisäystä vihreään kauteeni saatiin vielä Piviksestä, tämän ihanan kaapin myötä...

Tyttären reaktio oli kun kaapin näki: Hyi miten ruma!
Outo...minusta se kaunis : ) Hyllykin oli niin sopivaa paria tälle, pakkohan se oli sekin mukaan ottaa.

Tuoli on kesäisiä löytöjäni Tarinoista...

...oikein sopiva kaveri sekin tähän samaiseen värimaailmaan. Tornion kirpparilta löytyi vielä täydennystä...

...nyt on vihreän nälkä täytetty!

Tämä suloinen vanha saippuateline on myös Tarinat liikkeestä löydetty taannoin.

Nämä söpöydet ovat taas löytöjä Kemistä, kolmella eurolla sain molemmat ; )
Nyt olisi kiva kokonaisuus kasassa!

Heippa taas : )

PÄÄTÖS KESÄLLE; TERVETULOA TALVI

Kyllä se niin on, että kahdeksan asteen aamupakkaset alkavat kummasti muistuttamaan tulevista kylmistä...etenkin kun vaatetta ei millään tahdo osata pukea oikealla tavalla päälle. Hampaat kalisevat kun aamulla jakkupäällä olen juossut autoon, mutta päivällä tarkenee vielä niinkin sen ajan kun ulkona liikkuu asiakkaiden luokse mennessä. Onneksi on ollut kauniit säät, en sittenkään inhoa syksyä ihan niin paljon.
Pihan kesäkukkaset paleltuivat viikolla, siihen saakka ne olivat vielä täydessä loistossaan. Nyt oli aika heittää ne pois ja havuja tilalle.

Kovin näyttää autiolle piha kesän jälkeen, mutta kaitpa silmä tähänkin tottuu taas.

Kelkka on naapurin isännän vanha, niin symppis ja kuuluu tänne!

Ette uskokaan mitä ihania aarteita heidän aitassa onkaan, pääsin kesällä hiukan tutustumaan. Taidankin laittaa siitä kokonaan oman postauksen joskus, sain siihen luvankin.

Mies innostui rakentamaan vielä tälle syksylle nuotiopaikan, johon valmistuu myös laavu. Aika kiva idea, täällähän voi retkeillä vaikka talvellakin.

Terassilta katsottuna paikkaa ei juuri näe, saatiin kivasti raivattua aika mukava paikka tälle projektille.

Alunperin tähän piti kyllä tulla kasvihökkelini, mutta kyllä laavun paikka ehdottomasti oli tähän paras. Onhan se aivan kuin metsän siimeksessä, joten tunnelma juuri oikea.

Jotain havuistutusta olisi vielä tarkoitus laittaa, mutta katsotaan nyt sitä ensi kesänä kun taas lehti on puissa ja laavu valmiina.

Kaikki syysvalmistelut alkavat olla tehtynä, talvirenkaatkin vaihdettu autoon...joten tervetuloa talvi, mutta älä ihan vielä!

Aurinkoista sunnuntaita!

VIERAS MIES KAMMARISSA

Saas nähdä mitä mies tykkää tästä, toin nimittäin vieraan komean miehen kammariimme ; )

Kyllähän tätä kelpaa katsella, vaikka sen lähempää tuttavuus suhdetta ei olekaan. Tässä taannoin tuli ripustettua hylly seinään, jota olen sitten katunut siitä asti.

En haluaisi seiniä liian täyteen ja entisen taulun kanssa se todellakin näytti siltä. En myöskään halua täyttää kaikkea liialla tavaralla, vaikka se on kyllä meillä hyvin vaikeaa. Mitenkäs tällainen kirppishullu sellaiselta voi välttyä???

...kokeilin myös pienempää samalla kuvalla olevaa taulua (älkää kysykö miksi minulla on sellainenkin!)...

...se olisi ihan hyvä vaihtoehto, mutta nyt päädyin ainakin joksikin aikaa katselemaan  miespuolista kauneutta.

Tyyny ihanuus on lahja ystävältäni Kajaanista, kiitos Helena!! Käväisin vanhassa kotokaupungissa viikolla ja tällä kertaa tuliaiset menivät vähän väärinpäin, sain vierailulta mukaani viemisiä. Tämä on kyllä aivan ihana!

Ulkona mitä mukavin sää, mies siellä rakentelee nuotiopaikkaa laavuineen. On kiva kun hänellekin tulee välillä näitä päähänpistoja ja sitten alkaakin tapahtumaan samantien. Minä taidan lähteä seuraksi tyhjentelemään kesäkukkaset roskikseen, tällä viikolla ne sitten paleltui. Aamuisin on ollut kahdeksaa astetta pakkasta, joten ihmekös tuo.

Mukavaa viikonloppua!

MISTÄ NÄITÄ AARTEITA OIKEIN TULEE??

Se oli sitten sellainen viikonloppu täällä Oulussa, että tarjolla oli antiikkimessut ja suurkirppari...arvatkaa kumman valitsin? Toki olisihan sitä voinut vaikka molempiikin mennä, mutta valitsin antiikin. Ihmisiä oli liikkeellä ja kaikenlaista mukavaa tarjolla, paha paikka!! Aarteita tuli haalittua mukaan ainakin yhtäpaljon, kuin olen myynyt entisiä kirpputorilla pois. Pysyypähän jonkinlainen tasapaino tässäkin asiassa! Pitemmittä puheitta, tämä oli paras löytöni...

Vaakoja on vaikea vastustaa, mutta päätin kyllä myöskin luopua yhdestä...joten kaikki hyvin ; )

Kaikki kauhtuneimmat tavarat ovat alkaneet jostain syystä päätymään meille, ne vain ovat niin symppiksiä!

Myös vanhat lasipurkit ovat heikkouteni...

...ja kaikki vanhat keittiövimpaimet...

...oikeastaan kaikki vanha...

...niissä vain on jotain kaunista! Löysin myös sen mitä olen toivonut joskus löytäväni kohtuu hintaan...

Eiks oo komee!! 

Söpö vanha lyhtyvalaisin täytti myös kaikki vaatimukset sopivasti kulahtaneista esineistä, lasit puuttuvat mutta ei se käyttöä hidasta...tuikku palaa hyvin ilman niitäkin.

Näissä merkeissä meni lauantai ja tämä päivä onkin sitten vietetty pihalla haravan kanssa. Lehdet ovat tippuneet jo suurimmaksi osaksi puista, piha alkaa näyttämään autiolta. Kalusteet on kannettu varastoon ja paviljongin katos otettu pois. Ei ainakaan satu samaa vahinkoa kuin viime syksynä, koskaanhan ei tiedä milloin ensilumi tulee.
Sää oli tänään mitä ihanin, mutta kyllä se vaan on syksy. Tätä inhottavaa vuodenaikaa tytär lähti karkuun Espanjaan Teneriffalle kanhdeksi kuukaudeksi työharjoitteluun. Ei käy kateeksi ollenkaan, lämmintä lähemmäs 30 astetta!!! Tänne me sitten jäimme kahdestaan palelemaan ja harjoittelamaan vanhoina olemista...aika hiljaista on kotona!!

Kaitpa tähänkin tottuu, arki pyörii ja viikot hurahtavat...se olis sitten taas maanantai! Ei muuta kuin, öitä!