Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







lauantai 26. tammikuuta 2013

PIKKU PULMA

Huutokauppa löytöni on aiheuttanut pieniä pulmia viikon aikana ja kotimme ruokailutila onkin ennättänyt muuttamaan muotoaan aika monta kertaa kuuden päivän aikana. Mitäs menet ja ostat kaapin ilman mitään suunnitelmia!! Helpotusta asiaan on lupautunut antamaan muutama ostajaehdokas, mutta se on vain vahvistanut tunnetta... että tästä en luovu ja paikkakin sille löytyy (pakko löytyä). Halusin vain niin sinnikkäästi pitää ajatuksesta kiinni, että kaapin paikka on juuri tässä ruokailutilassa ja näinpä se sitten siellä on... ainakin toistaiseksi.


Pientä viilausta vielä edessä, peilin ja kattovalaisimen siirto oikeille paikoilleen. Eiköhän silmä tähän totu ja kaappi saa asettua taloksi aivan rauhassa.

Jalat suunnistivat jälleen kirpparille alkavan viikonlopun kunniaksi ja pari pikkujuttua sieltä mukaani tarttui.
Lasikulho näyttäisi olevan aikalailla vanhaa tekoa, todella paksua lasia ja painava. Juustohöylä viehätti omalla tyylillään, siinä on sentään jotain kaunista verrattuna tavallisiin höyliin ja hinta kokonaisen yhden euron.


Tämän enempää en teitä kiusaa höpinöilläni ja näihin tunnelmiin lopettelen. Lähden ihanaan saunan lämpöön ja toivottelen rauhaisaa lauantai iltaa kaikille!


Palaillaan...

6 kommenttia:

  1. Ainakin tuon kuvan perusteella kaappi on paikallaan siinä missä se nyt on - väritkin natsaa just!
    Onpa tosi yllättävää, että kaapilla olisi ottajia :DD
    Hieman muuten hymyilytti tuo "mitäs menet ja ostat kaapin ilman mitään suunnitelmia" - ei kai nyt kukaan oikeasti niin tee, siis suunnittelematta osta :)

    VastaaPoista
  2. Minustakin näyttää kuin se olisi aina ollut tuossa.Ihan omalta paikalta.Mutta sinä tietysti katsot eri silmällä :)En kyllä sinuna tuosta luopuisi :)Niin kaikki ostoksethan on loppuun asti harkittuja ja suunniteltuja,ainakin tällä sisustusrintamalla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ei, en luovu ja siinä saa tököttää vaikka mikä olisi. On se hyvä että osataan olla niin järkeviä kaikin puolin, ei koskaan mitään turhia hankintoja ja katumusta ostoksien jälkeen ;)

      Poista
  3. Olipa mukavaa löytää ihana blogisi!:) Kaikki wanha kun on minunkin sydäntä lähellä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit perille ja tervetuloa lukijaksi Heidi! Kyllä kaikessa vanhassa on sitä jotain mikä puuttuu uusista tavaroista (hih, voisikohan tuota samaa ajatusta käyttää itsensä kohdalla)??

      Poista