Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 29. joulukuuta 2014

LAHJAOSTOKSIA

Joulupukki halusi yllättää minut ja antoi jonkin verran rahaa lahjaksi, sain aivan luvan kanssa törsätä sen johonkin kivaan...olen tainnut olla todella kiltti ;0) Kun sellaisen lahjan saa, on se käytettävä johonkin itselle mieluisaan asiaan ja minullehan mieluisia asioita on kaikki kotiin hankittavat tuikitarpeelliset ihanuudet. Näistä löydöistä on iloa pitkään koko perheelle...hmm...no, ainakin minulle!




Tiibetinlampaan villa on niin ihanan silkkinen ja pehmeä, mikäpä sen ihanampaa kuin istahtaa tällaisen päälle kun ulkona paukkuu pakkanen. Kissoja tämän lampaan haju kummastutti suuresti, vielä ei oikein ole uskaltauduttu tämän päälle mennä nukkumaan. Mauno yritti kyllä ensitapaamisella nyhtää villatupsua hampaillaan irti, toivottavasti ei innostu sitä tekemään sen enempää :)


Eilisellä maalin hakureissulla Bauhausissa pisti silmään tämä hauska muovinen "laatikko". Nyt tämän talon neitojen hiustenkuivaajan ja suoristusraudan säilytysongelma on ratkaistu, mainio löytö kertakaikkiaan.


Portaikon remppa eteni eilen katon ja seinien maalauksen verran ja juuri äsken sain hiottua portaat maalausta vaille malmiiksi. Malttamattomana odottelen että pääsisin sutimaan valkoista maalia pintaan, toivon mukaan huomenna. Huissin jännää nähdä muutos, vaikka vielä ei aivan päästäkään hurraamaan valmista portaikkoa. Palaan asiaan kuvien kera, kunhan työ on saatu tehtyä.

Hei vaan siihen saakka!

6 kommenttia:

  1. Muutaman taljan ottaisin minäkin, tulisivat tarpeeseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taljat tuovat niin ihanan lämpöisen tunnelman kotiin kun ulkona paukkuu pakkanen. Lampaantaljat oli jo kovassa käytössä meillä silloin kun lapset olivat vaunu ja pulkkaiässä...huoh...siitä on jo kohta 21 vuotta aikaa :)

      Poista
  2. No oletpa ollut kiltti tosiaan;) Taljat on ihania, hyvä valinta. Mukavaa tulevaa vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinköhän...mutta yritän ainakin parhaani :)) Oikein mukavaa ja antoisaa uutta vuotta sinullekin!

      Poista
  3. Taljat ovat kestävä hankinta. Tuollainen lahja on kyllä kiva juttu. Itsekin tietäisin, mittä lahjarahoilla kotiin hankkisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talja varmasti kestää...ellei meidä Mauno päätä nyhtää siitä karvoja irti ;) Rahalahjat ovat siitä kivoja että saa ostaa ainakin mieleistä, ymmärrän meidän nuorisoakin aivan täysin toiveissaan, vaikka se aina vähän tylsälle tuntuukin lahjanantajasta.

      Poista