Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







perjantai 24. helmikuuta 2017

LITRA VAI PUOLI

Talvi tulla tupsahti takaisin ja olen onnellinen siitä että olen taas ehjänä päässyt kotiin Kajaanin matkalta, huh mikä sää oli illalla ajaessa. Rakastan autolla ajamista ja niitä omia hetkiä, mutta tuollainen lumituisku ei kyllä ilahduta ketään liikenteessä. Onneksi on taas viikonloppu edessä ja aikaa palautua raskaasta ajosta.
Viikko takaperin vapaat olivat hyvin antiikkipitoisia kahden eri tapahtuman ansiosta, lauantain aarteet jo olen esitellytkin täällä. Tarkoitus ei ollut enään käydä toisessa paikassa, mutta koska sunnuntaina jouduin viemään tyttären töihin keskustaan päätin samalla poiketa sielläkin. En ajatellut enään mitään ostaa, mutta sen verran harvinainen esine tuli eteen että oli aivan pakko. Vielä kun pääsimme myyjä rouvan kanssa yhteisymmärrykseen hinnasta, oli aivan pakko vielä raottaa sen verran lompakkoa.



Näitä Arabian puolenlitran kannuja ei ole vastaan tullut, joten en millään hennonnut jättää tilaisuutta käyttämättä. Nyt litra sai oman puolikkaansa kaveriksi, on ne vaan niin kauniita!

Ihanaa tulevaa viikonloppua!

4 kommenttia:

  1. Voi olisin heti ostanut, jos tuollainen aarre olisi tullut vastaan<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin minä tein, olisiko sitä muuta voinut ;)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Vanhat kannut ovat yleensäkin niin ihania, itse tykkään näistä hiukan kellertävistä posliineista.

      Poista