Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 27. lokakuuta 2014

SUNNUNTAIN PIENET PUUHASTELUT

Enpä sittenkään malta olla laittamatta välivaihekuvaa makuuhuoneen komerosta, sillä nyt siinä on ovet paikoillaan!


Nyt sitten pähkäilen ovien väriä, näyttäisi niin kivalta aivan noinkin. Kuvassa tulee enemmän ikävästi esille kaikki läikät ja oksat, mutta tosiaankin täällä paikanpäällä aika kivat tuossakin kuosissa.

Sunnuntain ratoksi tein viiden minuutin tuunausoperaation peilille joka ei ole oikeastaan koskaan ollut käytössä värinsä vuoksi. Unohdin sitten tietysti sen ennen kuvan ottaa, mutta todella kultainen se oli ennen tätä muodonmuutosta. Ei aivan minun makuuni, joten pensseli heilumaan vaan.



Varastoistani löytyi liitutaulumaalia, se sai kelvata. Nyt peilin kehtaa jo seinällekin laittaa, jeee, pienestä se on kiinni!

Maanantaita!

13 kommenttia:

  1. Anna vaan ovien olla tuollaisenaan :) Ainahan ne ehtii myöhemminkin käsitellä, jos siltä tuntuu!:) Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  2. Siinä olet kyllä oikeassa, ehtiihän ne myöhemminkin maalata jos siltä tuntuu.

    VastaaPoista
  3. Kauniit ovet, anna olla noin!

    VastaaPoista
  4. Niin taidan tehdä mikäli pakkelikohdat saadaan hiottua suht huomaamattomiksi.

    VastaaPoista
  5. juuri tuollaisista ovista itsekin haaveilen, meillä kun on maalatut vanhat ovet ja mies ei ole innostunut niitä hiomaan..mutta kauniit ovat juuri noin :) ja peilistä tuli ihana, pitäisköhän munkin yks kultainen peili sipaista tummaksi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heiii...Jaana hiomapaperi käteen vaan, ei me siihen miehiä tarvita ;D Toki näihin oviin tarvittiin kuumailmapuhallin ja kaavin. Onneksi näitä värejä voi vaihdella niin oviin kuin peilinhinkin, kun vaan saa itsensä ensin käyntiin. Siinä aina suurin haaste!

      Poista
    2. vitsit kun multa on johto kieltänyt kaikki työkalujen käytön :D saan kuulemma enemmän sutta aikaiseksi kuin olis luvallista :) no sehän se on se juttu, ja täällä meillä edes ajan löytäminen tuntuu välillä suureltakin haasteelta :)

      Poista
    3. Hih...jospa mies yllättyykin mitä saat aikaiseksi. Aikahan se tahtoo olla suurin ongelma, on meilläkin näitä kaappeja rakennettu taas aika kauan. Mutta pikkuhiljaa hyvä tulee :)

      Poista
  6. Jee, osaathan sä tuunatakin ☺
    Ihana peili ja varmasti parempi vaihtoehto teille !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, en vain tahdo nykyään kehdata tehdä mitään. Mutta tällainen pikajuttu sopii ja peilistä tuli todellakin parempi.

      Poista
  7. Kiitos Marri, saas nähdä mihin tulen päätymään loppujen lopuksi.

    VastaaPoista
  8. Hyvältä näyttää kaappi ovineen! Tuo maalaamiskysymys on aina yhtä hankala. Mutta peilistä ainakin tuli tosi kaunis maalattuna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppas muuta ja päättämättömänä ihmisenä (=naisena) se on vielä vaikeampaa.

      Poista