Tälle päivälle sattui kaksi asiaa mitä ei vielä oikein voi uskoa todeksi. Aamulla nuorimmainen lähti muuttokuorman kanssa Tampereelle.
Vaikka olen iloinen ja onnellinen heidän puolestaan, niin väkisinkin olo myös vähän tyhjä ja haikea. Poika oli käymässä kotona ja nyt hänkin lähti samaan matkaan muuttoavuksi. Onneksi lasten isä ja veli tarjoutuivat lähtemään mukaan, matkaan lähdettiin yhden täyteen pakatun pakun ja kahden peräkärryn kanssa. Itse pääsen onneksi viikon päästä kyläilemään nuorten uuteen kotiin ja samalla vien vielä muutamia tavaroita perässä.
Sää on tänään ollut mitä ihanin, aurinkoa ja lämpöä. Ainoa asia mikä nautintoa haittaa, on pihamme valtava itikkamäärä (mistähän niitä nyt riittää??) ja ällöttävät punkit joita näkyy myös olevan meidänkin pihalla. Yhden jouduimme irroittelemaan Kertun korvan takaa tällä viikolla... ällöttävää!!! Myös pojalla oli jalassa punkki kiinni, se oli tuliainen Varjakan saaresta missä olivat käymässä kaverinsa kanssa. Paikka oikein kuhisi punkkeja, yäk... haluaisin nimittäin käydä siellä itsekin. Tähän asti olen rakastanut kerätä luonnonkukkia maljakkoon, mutta nyt ei oikein ole tehnyt mieli sitä tehdä. Kaikenlaisia riesoja sitä on, en keksi yhtään hyvää syytä siihen mihin punkkeja tarvitaan maapallolla!!
Äitini oli muistanut antiikkimessuilla käydessään tyttärensä rakkauden kauniisiin purkkeihin ja niinpä syntymäpäivälahjaksi sainkin tämä kauniin jugend-kahvipurkin : )
Nyt pitäisi laitella yläkerrasta "tyhjä" tyttärenhuone kuntoon... en ehkä aivan vielä sitä kykene tekemään. Salaa haaveilen jo itsekin muutosta, joskus sekin tullaan tekemään. Ajankohtaa ei tiedossa, mutta joskus : )
Mukavaa viikonloppua!
Tekstit
Onnea syntymäpäivän johdosta!
VastaaPoistaMeilläkin noita punkkeja on kissassa riittänyt ja eilen käveli yksi käsivarttani pitkin olohuoneessa! Oli varmaankin tarttunut vaatteisiini nurmikkoa leikatessani. Onneksi se vielä käveli, ettei ollut juuttunut jo kiinni. Toinen ällötys mikä eilen lämpimän mukana saapui, oli lentävät hevosmuurahaiset! Minä kammoan muurahaisia ja kun ne ovat vielä lentäviä ja hevosen kokoisia, on kauhu taattu! Huh, onneksi niitä ei monena päivänä parveile.
Miten saat tai edes näet kaikki punkit kissassa? Näiden turkin seasta ei kyllä erotu mikään... uhkasin jo leikata karvat pois kokonaan 😁
PoistaMeillä ei ole hevosmuurahaisia näkynyt, mutta itikat ovat tämän kesän riesa taas. Mitenkähän näihin ötököihin oikein sopeutuisi?
Niin ja kiitos onnitteluista, vaikka kyllä tässä enemmänkin alkaa päätä huimaamaan 😊
Ihanaa lomaa sinulle! Mielenkiintoni heräsi muutosta :) oletko aikeissa muuttaa?
VastaaPoistaKiitos, vielä ei oikein osaa todeksi ajatella. Emme ole nyt muuttamassa mihinkään, mutta jossain vaiheessa varmasti. Mutta aivan mihin tahansa kyn emme lähde, voi se olla hyvinkin pitkä prosessi 😀
PoistaVoi että, voin kuvitella haikeuden, kun nuorimmainenkin lähtee... Vaikka se on ehdottomasti iloinen asia, että olet saanut kasvatettua lapset itsenäisiksi ja omatoimisiksi aikuisiksi. Onnea sydämien kera sinulle!
VastaaPoistaKyllä sinä kohta keksit jotain lomatekemistä ja hups vaan tyhjyyden tunne on tipotiessään. Mutta tiedän tunteen :)
Näinhän se kuuluu mennä ja olen kyllä ylpeä siitä että osaavat ja rohkenevat lähtemään... siitäkin huolimatta että äidin sydäntä kylmää : ) Kiitos ihanista sanoista, eiköhän tämä tästä!
Poista