torstai 17. tammikuuta 2019
NOUSIT VAIN LAIVAAN HOPEISEEN
Nousit vain laivaan hopeiseen,
joka seilasi meren taakse taivaaseen.
Ja siellä taivaan satamassa,
maassa niin ihanassa,
kuljet tähtipolkua,
kuulet lintujen laulua.
Ja kun taivaalta tähtenä katselet meitä,
ja silmissämme näet kyyneleitä,
silloin kerrot: Olen olemassa,
olen tässä, olen rakkaitteni sydämissä.
Pysyn aina lähellänne,
olen aina ystävänne.
Meitä kohtasi jälleen suuri suru, rakas tätini on nyt pois luotamme 💓
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lämmin osanottomme ❤
VastaaPoistaOlitkin ajatuksissani ❤
Kiitos Kaija ❤️
PoistaLämmin osanottoni <3
VastaaPoistaKiitos Jaana ❤️
PoistaVoi, otan osaa suruusi, jonka olet joutunut kohtaamaan vuoden molemmin puolin. Paljon voimia!
VastaaPoistaLuin vasta nyt edellisen vuosi 2018 -postauksesi. Uskomaton vuosi sinulla on ollut ja onneksi paljon ihania muutoksia ja asioita siihen on mahtunut! Ihana tuo suloinen torppasi!
Kiitos Pilvi ❤️ Kyllä on tuntunut epäreilulle välillä, mutta nöyränä on otettava vastaan nämä suuret menetykset ja iloittava sitten näistä mukavammista asioista. Suru on suuri ja ikävä kova ❤️
PoistaLämmin osanotto suureen suruusi Johanna♥
VastaaPoistaKiitos ❤️
Poista