HERÄTTY ELOON TAAS

Hei pitkästä aikaa!

Pieni blogitauko on tulut tehtyä niin tahattomasti kuin tarkoituksellakin, mutta lopettaa en ole aikonut tätä pientä rakasta päiväkirjaani. Täältähän käyn aina lunttaamassa mukavat tapahtumat, säät ja erilaiset paikat sekä ajankohdat, myös mukavimmat valitut valokuvat kaikesta on helpointa löytää täältä kuin tuhansien koneelle tallennettujen otoksien joukosta. Tästä saan kiittää laiskuuttani ja sitä että en ole saanut tehtyä mitään järjestelmällisiä kuvakansioita.

Tämän vuoden puolella on ollut paljon mukavia tapahtumia, mutta myös niitä surullisia joista olenkin tänne käynyt kertomassa. Mutta näihin ikäviin tunnelmiin en aio enään täällä palata, elämä jatkuu ja onneksi sinne mahtuu paljon hyviä asioita. Olisi niin paljon kerrottavaa ja näytettävää, että en tiedä mistä aloittaisi. Kotona ei ole tapahtunut mitään uutta remonttien eikä sisustamisen tiimoilta, mutta koko talvi on tullut suunniteltua kesätorpan värimaailmaa ja hankittua kaikenlaista kivaa kesäkotiimme sekä valmiiksi on tilattuna joitakin tapetteja odottamaan remontin toteuttamista.

Jokin viikko taaksepäin saimme muutaman työkaverin kanssa kokea huikean matkan Etelä-Afrikkaan, siitä riittää kertomista ja kuvia sen verran paljon että jätän sen postauksen vielä tulevaan. Pysytään realiajassa ja viikonlopussa, siinä ihanassa tunteessa kun pääsimme ensimmäistä kertaa talven jälkeen ihanalle kesätorpallemme Vallgårdiin.

Hiukan jännitti onko kaikki kunnossa ja millainen on ensimmäinen tunne kun kylmään ja kosteaan tupaan astuu. Mieluisa yllätys oli kun kaikki oli entisellään aivan kuin lähtiessämmekin, kolea kosteus ei ollutkaan vastassa eikä minkäänlaisia tunkkaisia hajuja. Olimme varautuneet että nukumme ensimmäisen yön asuntoautossa (joka on muuten myös tänä keväänä vaihtunut Teuvosta Aadolfiksi) kunnes saamme mökkiä lämpimämmäksi ja kuivemmaksi, mutta ilo oli suuri kun pääsimmekin heti yöpymään sisällä. Laitoimme useita kosteudenkerääjiä eri huoneisiin ja ne olivatkin täynnä vettä, luulen että auttoivat ainakin osittain asiaa.
Perjantai ilta oli sateinen kuin myös äitienpäivä sunnuntai, mutta lauantaina sai viettää aivan oikeaa kesäpäivää lyhythihaisessa. Niinpä puuhastelimme koko päivän ulkosalla siistien pihaa ja ruoatkin syötiin tottakai ulkona.
Olen niin tyytyväinen kun saimme etupihan puolelta kaikki pensaiden ja puittenjuuret raivattua vuosien heinäkasvuston alta esiin ja niinkuin ennen on ollut tapana piilottaa kaikki rikkinäinen johonkin pihanperälle, niin monenaista rompetta löytyi siivottavaksi saunan takaa täältäkin.

Jotain jätän muistoksi rytöläjästä vaikka rikkinäisiä olikin. Sommittelen jotenkin ne mukaan tulevaan kukkapenkkiin, eiköhän ne sinne sulaudu mukaan.

Sisällä emme juuri mitään vielä ennättäneet tekemään uuden kirppislampun asennuksen lisäksi, polttelimme vain tulta pönttiksissä ja nautimme tunnelmasta.

Tästä on ilo jatkaa tulevaa kesää ja remontteja. Kissojen häkkikin on tekeillä, joten katit oppikoon kulkemaan mukana jatkossa 😀

Mukavaa viikonalkua!