Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







tiistai 4. kesäkuuta 2019

TUTUSTUMISTA ADOLFIN KANSSA

Kerroinkin että taloomme on kevään aikana ilmestynyt uusi "asukas" Adolf nimeltään. Näin höperöitä olemme että molemmat asuntoautomme ovat saaneet oikeat nimet : ) Toki kahta niitä ei meillä ole, vaan entinen Teuvo-maanteidenkiitäjä on saanut uuden kodin ja uudet seikkailut.
Ja kun on ihminen siunattu tällaiseksi sisustushöperöksi, niin pitihän sitä päästä tähänkin minikotiin laittamaan jotain oman näköistä. Verhoa, tyynyä, lattiamattoa ja tarraa... siitä on meidän matkakotimme sisustus tehty ja uudet seikkailut alkakoot!










Ensimmäinen tutustumis minimatka tehtiin jokin aika sitten Hailuotoon, jossa yövyimme yhden yön. Saareen mennään lautalla, joten saimme samalla pienen risteilyn : ) Sää oli mitä ihanin ja uusi tuttavuus havaittiin oikein mukavaksi matkakumppaniksi.






 Hieno auringonlasku toisella puolella ja vastapäätä täysikuu.


Pari viimeisintä viikonloppua onkin mennyt sitten kesätorpalla puuhastellessa. Seuraavassa postauksessa saattekin tuhat ja yksi tunnelma kuvaa Vallgårdista 💓
Lähettänyt klo

4 kommenttia:

  1. Onneli Winter5. kesäkuuta 2019 klo 6.26

    Pienellä stailauksella saa menovankkurin kivan kotoisaksi. Liitutaulutarra on kyllä hyvä, kaikki muistettava pysyy eikä muistilaput lentele ;) Muistorikkaita reissuja uudella "perheenjäsenellä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna5. kesäkuuta 2019 klo 9.45

      Näiden vankkureiden verhoviritelmät ovat jostain syystä minusta aika hirveitä, joten jo pelkästään niiden vaihto tekee paljon. Myös lattiamatto muotoon leikattuna on minusta kiva varpaille ja helppo pitää siistinä. Kivoja matkoja taas edessä, toivotaan aurinkoista kesää 😀

      Poista
  2. Marika5. kesäkuuta 2019 klo 12.02

    Juuri tässä päivänä eräänä mietin kuinka kätevä asuntoauto olisi olemassa. Kyllähän tuollaisella kelpaaisi körötellä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna5. kesäkuuta 2019 klo 12.41

      On se, monta mukavaa reissua jäisi tekemättä jos ei olisi tämä oma koti mukana. Helppo liikkua ja kaikki omat tavarat kulkee mukana. Kaiken lisäksi tässä on niin iso takatalli, että nyt kulkee isommatkin antiikkiaarteet mukana ☺️

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)