RAAPUTUSTA JA HINKKAUSTA

Joskus ne hetken viiraukset kostautuu ja siitä ei voi syyttää kuin itseään. Vaikka kotimme ei olekaan koskaan käynyt läpi valkoisenkauden villitystä, niin jotain sinne päin tapahtui kuitenkin tämän kaapin kohdalla. Ei kuitenkaan ensimmäiseksi, ensin se oli harmaa, sitten vihreä ja kolmantena vasta valkoinen. Tämä viimeisin kadutti melkein jo heti kättelyssä, etenkin kun huonot pohjatyöt ja monta maalikerrosta teki sen että ovenrakoon jäänyt maali irroitti osan pinnasta ovea aukaistessa. Sitten suivaannuin ja repäisin pitkät suikaleet maalia irti, jonka alta tuli esiin taas kaunis alkuperäinen väri. Tätä epämääräistä rumilusta sitten olemme katselleet useita pitkiä kuukausia, koska työhön tarttuminen tuntui todella epämiellyttävälle ajatukselle... melkein jo olin ennemmin hankkimassa uutta kaappia tilalle 😊

Eräänä päivänä sitten tyttäreni soitti ja koska hänet tunnen, tiesin että puhelu kestää jonkin aikaa. Samalla rupesin toisella kädellä raaputtelemaan maalia kokeeksi pois tylsällä taltalla, olihan se jo melkein valmiiksi irti pohjastaan. Isot pinnat olikin helppoja, mutta voi auta armias kun päästiin niihin kaikkiin pieniin kulmiin ja koristuksiin!! Kyllähän maalit tietysti niihin oli takertunut niin viimeisen päälle kunnolla, että ei se koko työ ihan puhelun aikana tapahtunutkaan.

Eli eikun hinkuta hinkuta, raaputa raaputa... kolmen päivän ajan tuli tehtyä työtä useampi tunti, sormet ja selkä huusi hoosiannaa. Mutta kyllä kannatti!!

Hiukan pinta otti osumaa, joten hioin kaikki pinnat kevyesti. Harkinnassa vielä vahaus, mutta toisaalta ei ole yhtään huono tuommoisenaankaan. Voi olla että pinnalle en enään tee mitään. Vielä verhot oviin, niin se on siinä!

Kaappieni kätköissä oli useampaakin ruutukangasta jemmassa ja niinpä oli vara mistä valita, tähän harmaaseen pieneenruutuun päädyin.

Harmaaruutu sopi täydellisesti yhteen myös muiden kalusteiden kanssa, onnistunut valinta siis. Seuraavaksi sitten harkintaan erään toisen erheeni fiksailu, vieläkö sekin palautellaan takaisin entiseen väriinsä. Huoh... voi meitä naisia, mielensä muuttajia! 😅