Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 9. marraskuuta 2015

OI KUUSIPUU...

Vaikka ulkona ei ole tietoakaan lumesta, niin jostain ihmeen syystä minua vain jouluttaa. Mutta sen verran maltillisena pysyn, että tonttuja ei ala vilistelemään muualla kuin kuin siellä varaston ikkunalla. Kuusia sen sijaan on tullut laiteltua useampiakin, yksi jopa sisälle asti...




Yksi sydän oli sotkeutunut kirpparitavaroiden sekaan ja niinpä se pääsi kuusenoksalle killumaan, oikein sopiva määrä tämän kokoiselle kuuselle : )


Pihalle laitoin yhden kuusen kannuun sammalpedin keskelle...



Tähän voisi lisätä pienen lyhdyn tai jotain??




Sammalta on myös purkeissa, olen lisännyt vettä pohjalle niin että sammal pysyy kosteana. Mieluummin polttelen näitä ulkona kuin sisällä, aivan turvallisuussyistä.

Illalla tunnelma on hyvinkin jouluinen, mutta päivällä ei vielä voi aivan samaa sanoa...



Ihana näin, kyllä se lumi sieltä vielä ennättää tulla!
Mukavaa alkavaa viikkoa : )

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

ENKELINSIIPIÄ JA SEKAMELSKAA

Oi suloisuutta, ihanat pitsiset enkelinsiivet on löytö Tarinat kaupasta, kaikenlaista muutakin ihanaa siellä oli putiikki pullollaan. Kipin kapin katsomaan kaikki kynnelle kykenevät!




Vanha kastemekko oli juurikin sopiva kaveriksi siiville.
Harmaa sää ei houkuttele ulos, laavukin on saanut olla tänä viikonloppuna aivan käyttämättömänä. Sen sijaan jotain alkaa tapahtumaan pikkuhiljaa yläkerrassakin. Aivan ensimmäinen homma oli siirrellä tavaroita kasaan, jotta saadaan tilaa remontoijalle. Yläkerta on toiminut lähinnä varastona tähän saakka, toki tytär on nukkunut siellä kaiken keskellä ; )



Hih...täällä kaiken tämän seassa aloitellaan seinien pystytys...


...ja koska tavaraa on paljon ja tietyt huonekalut haluan ehdottomasti pitää, täytyy seinien ja ovien paikat suunnitella tarkkaan mitan ja teipin avulla.



Myös valon pääseminen toiseen tilaan lasiovien kautta on hyvä ajatella, vaikka valoja tulemme tarvitsemaan tänne lisäksi jokatapauksessa. Myös tyttären yksityisyys huoneessa on ajateltava, luulen että kaikki toteutuu suunnitelmien mukaan kunhan tarpeeksi tarkkaan kaikki mitataan. Haasteellista, mutta pidän haasteista!

Leppoisaa isänpäivää!

torstai 5. marraskuuta 2015

TIETOA VUODELTA 1928

Käväisin Kajaanissa alkuviikosta ja sain kotiin viemisiksi äidiltäni hiukan viisautta vuodelta 1928. Kirjat ovat mummolan peruja, siis aarteita jo sinänsä juuri siksi.





 Paljon on tieto pätevää vielä tällekin vuosituhannelle, mutta paljon on myös muuttunutta asiaa. Kuten...



Mukana on myös Suomen kartta...





... hiukan on neito muuttanut muotoaan tästä. Kiitos äiti, nämä oli ihanat!

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

IHAN PIMEETÄ

Nyt alkoi jouluttamaan, ehkäpä kuitenkin tykkään tästä(kin) vuodenajasta. Olen päässyt voitonpuolelle siinä vaiheessa kun kaikki ikävät syyshommat on saatu tehtyä ja kuihtuneet kukat kerätty pois, nyt on vielä saatu pihalle hiukan talvisempaa "sisustustakin" laitettua...kyllä se tästä. Pieni takapakki tulee aina kellonsiirtojen myötä, pimeät pikät illat...en tykkää! Mutta tähänkin aletaan sopeutumaan pikkuhiljaa, kuvien määrä sen varmaan jo kertoo.
Ajelimme eilen miehen kanssa Kiiminkiin, hän pääsi miesten karkkikauppaan tekemään edullisia ostoksia kalastusjuttujen pariin ja minä toiselle puolelle White Housen joulukauden avajaisiin. Olenko muistanut mainita aiemmin tästä oivasta järjestelystä mitä nämä kauppiaat ovat keksineet? Saman katon alla liikkeet miehille ja naisille, molemmat viihtyvät (tässä tapauksessa jopa miehelläni menee kauemmin kuin minulla). Jotain ostoksia saimme tehtyä molemmat, sen jo kyllä tiesin sinne mennessä. Todella kauniisti oli taas Kati sisustanut liikkeen ja väkisinkin sieltä tarttui joulumieli mukaan, vaikka onhan siihen vielä aikaa jonkin verran. Toki kaupat ja sisustuslehdet muistuttavat tästä tulevasta aika hartaasti, mutta en pistä ollenkaan pahakseni.


Kaunis lasipurkki ja havukoristeet oli yksi ostos, ripustin vielä vanhan pienen kellon oksan kaveriksi.


Tämä on kissaystävällinen ratkaisu, tätäkin asiaa on aina mietittävä kun kynttilöitä ja tuikkuja polttelee.


Jälleen täydennystä kestokukkiin, helppoa kuin mikä!


Nyt kun siirryimme jo ulkosalle, (missä nykyään laavun myötä on tullut viihdyttyä enemmänkin) näytän miten meidän talvipihamme on syntynyt. Laavuun löysin sopivan muovimaton lattian suojaksi Raahen kirpparilta...



Voi olla hiukan ennenaikaista, mutta meillä tontut kurkkivat jo varaston ikkunasta : )



Perinteiset pihakuuset on istutettu jälleen...




Uusi lasipurkki kulkeutui ulos...


 Vähän lisää kynttilöitä, väriä ja valoja...


...kaikki pääsevät oikeuksiinsa vasta illan pimetessä!


















Ja loimulohta nuotiolla, voisiko enään enempää tunnelmaa ollakaan! Näin meidän pyhäinpäivä vietettiin, ei hullumpaa : )

Aurinkoista sunnuntaita!