Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







perjantai 29. maaliskuuta 2013

ON NIIN IKÄVÄ

Näin tässä sitten kävi ja tätä ei meinaa millään hyväksyä!! Artun sairaus sai ykskaks yllättävän käänteen ja mitään ei enään ollut tehtävissä. Kaikki tapahtui todella pian, vielä päivää aiemmin leikittiin aivan täysillä ja ei ollut mitään aavistustakaan tulevasta.



Nämä kuvat olin säästänyt näille päiville teille toivottaakseni hyvää pääsiäistä. Enpä olisi uskonut että kun sen teen, Arttu-kissa onkin jo enkelinä kissojen taivaassa. On vain niin suunnaton ikävä ja tapahtunutta ei millään meinaa uskoa todeksi, oli tämä karvakasa meille niin rakas.

Kaikesta huolimatta toivottelen iloista pääsiäistä teille, meillä se menee itkien tällä kertaa.

-Johanna

17 kommenttia:

  1. No voi kökkö :(
    Se on silkkaa tuskaa, vein omani piikille kohta kuusi vuotta sitten ja se on kuin eilen olisli ollut!
    Koitahan jaksella!!

    VastaaPoista
  2. Sanat ei riitä...mä en näe edes kirjoittaa...

    Voimia teille kaikille ♥

    VastaaPoista
  3. Voi kurja. Lemmikin kuolema on aina kurjaa. :'(
    Voimia sulle suruun.

    VastaaPoista
  4. Voi miten ikävää!
    Lemmikin menettäminen on suuri suru♥

    VastaaPoista
  5. Onpas ikävää :(
    Mukavat muistot jääneet kuitenkin viime päivistä.
    Jaksuja!

    VastaaPoista
  6. Voi miten surullista...Voimaa ja valoa ...

    VastaaPoista
  7. Voi teitä...luopuminen lemmikistä on tuskallista(nimim. kokemusta on). Voimia ja jaksamista teille!

    VastaaPoista
  8. Voi ei! :( Voimia suureen suruun!

    VastaaPoista
  9. Osanottoni täältäkin! Sairaudellehan ei aina voi mitään, kohtaa joskus nuoren ja vanhankin. Ei oo kivaa sekään jos eläin joutuu kärsimään pitkään.
    Niinhän se on tää pääsiäinen ensin surua ja sitten ilon juhlaa.

    VastaaPoista
  10. Arttu <3
    Halit teille.Surra saa ja pitääkin.
    Olette ajatuksissani ja Arttu tietenkin myös.
    Niin pahoillani olen suuresta menetyksestänne.
    Rakkaudella Leena ja Onni-veli ja muu perhe

    VastaaPoista
  11. Ulkona syttyi kynttilä Artulle. Veikka-kissakin on ollut vastassa Arttua ja uskonpa heillä olevan kivaa jahdatessaan loppumattomia öttiäisiä vihreillä niityillä.
    -Leena ja Onni

    VastaaPoista
  12. Voi teitä kaikkia ihania, kiitos kaikille osanotosta. Artusta jäi monta hauskaa muistoa, tämä suru ja ikävä vain on niin valtava. Leena, laitatko minulle sähköpostia... olen hävittänyt osoitteesi.

    VastaaPoista
  13. Ihan kamalata, olen pahoillani... :/

    Voimahalit! ♥

    VastaaPoista
  14. Laitoin Johanna.
    Huomenna pääsen seuraavan kerran s-postiin.
    Kirjoita.
    t.Leena

    VastaaPoista
  15. ...unohdin meilistäni seuraavan;
    Arttu sai teiltä mitä parhainta hoivaa ja suurinta rakkautta.
    Hän eli onnellisen kissan elämää.
    T.Leena

    VastaaPoista