Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







torstai 19. joulukuuta 2013

SE ON SOFFA

Kirpparit ovat kyllä pahoja paikkoja. Aina kun sinne erehtyy astumaan niin varmasti sieltä jotain mukaankin tuppaa lähtemään...välillä pienempää ja välillä vähän isompaakin.

Kumpaan tämän nyt sitten luokittelisi...


Eilen se sitten kotiin kuljetettiin, paikka mihin tulossa on vielä työn alla...joten...sinne se muiden joukkoon sulavasti jää odottelemaan oikeaa paikkaansa.

Ja kun ei täällä kotona sitä sisustuspuolen kuvattavaa oikein ole vieläkään, niin kuvataan sitten lisää näitä karvaepeleitä (Satun antama hauska nimi, otin käyttöön) jotka saman katon alla nykyään meidän kanssa elelevät.



Yläpuolella pikkukirppu Kerttu. Kuvissa tyttö näyttää suuremmalta kuin onkaan, Maunoon verrattuna Kerttu on aika pieni tyttö.
Alapuolella sitten on jätti Mauno ja kuinkas muuten kuin tiskialtaan äärellä. Kokoa ja ääntä piisaa, mutta onneksi ei enään öisin :0) Aamulla altaassa oli kumpikin naukujainen, harmitti kun kamera ei ollut silloin saatavilla. Olisi saatu hauska kuva, mutta arvatkaapa oliko siellä enään ketään kun kameran kanssa takaisin tulin paikalle. No ei tietenkään, kun molempien piti perään lähteä katsomaan mihin se mamma oikein lähti.



Mattojen asento on meillä nykyään aikas monesti tällainen...




Kyllä on mukava seurata kahden kissan touhuja yhdessä. Samanlaisen sekamelskan aikaiseksi saa kyllä yksikin kissa...joten siinä ne kaksikin menee. Kerttu yleensä seuraa tarkkaan mitä Mauno tekee ja tulee ja tekee perässä. Toisaalta taas kirppu on rohkeampi ja uteliaampi, kulkee häntä pystyssä ja on mukana monissa asioissa...mutta koskea ei vielä oikein saa. Välillä jo antanut pikkuhetken silitellä ja kehrää tyytyväisenä.


Kattokaas nyt kun minä nappasin ahvenen...


 Ja leikkien päälle uni maistuu!





Mauno osaa kyllä hakea hellyyttä kun sitä haluaa ja syliin tulee itsekin, mutta välillä tulee taas ujouskohtaus ja karkuun luikitaan kuin ei tunnettaisikaan. Ihme epeli hänkin, mutta niin hellyttävä ;0)

Kyllä on tämän blogin jutut juuttuneet aivan kissoihin, mutta olihan siellä joukossa mainittu sohova ja matotkin. Lupaan että välillä räpsin kuvia jostain kodin kolostakin, kunhan jotain aihetta siihen keksisin. Kovin on vaikeaa vielä, mutta saattaahan se jokin kohokohta täältäkin jostain löytyä.
Huomenna olisi sitten perjantai ja siitä pääsisi jonkinlaista loman tynkää viettelemään...ainakin tarkoitus olisi niin. Voihan se olla että huomaan välillä piipahtavani töissäkin, mutta aion tehdä sitä ainakin hyvin vähän :0)

Öitä ja olkaahan kilttinä, tonttuja tuntuu vilistelevän ikkunoiden takana tiuhaan tahtiin tähän aikaan vuodesta!

11 kommenttia:

  1. Hei! Mukava kuule vaan että on monipuolista postausta!!! Sohvia on maailma täynnä (on on se upee löytö), mut maunoja ja kirppukerttuja on tasan vain nää kaks!! Hauska lukea niiden kuulumisia, kun ovat päässeet näin ihanaan kotiin!!! Ja cooni on tosi seurallinen, lajitoveri on tärkeä olla olemassa. Cooneissa tytöt on tosiaan hyvin usein selvästi pojanloppanoita pienempiä. Ihania!!!
    - Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nämä coonit ovat niin ihania, ujous vain vielä vaivaa hieman. Toisaalta taas aika reippaita ja yöt ollaan oltu jo hiljaa ;0)
      Aivan varmasti meillä riittää yhteistä jutun aihetta...enkö olekaan vielä lukijasi? No nyt ainakin korjataan asia!

      Poista
  2. (ja tervetuloa meille lukijaksi nyt kun on yhteistä aihettakin ;)

    VastaaPoista
  3. Ai, mikä sisustaminen?! Mä mitään semmoisesta muista - enää ☺
    Voi herranjestas, että osaavat olla epelit ihania ♥♥
    Matot - juu, niitä on turha yrittää saada pysymään paikoillaan muutoin kuin liimalla ☺Juu ja kamera - se saisi niinikään roikkua koko ajan mukana *heh*

    Suloista viikonloppua kaikille ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta mattojen kanssahan on niin mukava liukua, että ei niitä passaa lattiaan liimata ;0) On ne niin suloisia, eipä niitä voi olla rakastamatta. Mietin täällä samaa...mitenhän kuusenkoristeiden käy??!!

      Poista
  4. Mulle passaa nämä kisujutut oikein hyvin. Tykkään kamalasti eläimistä. Tosi suloisia karvakaveruksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kiva...sillä saattaa niitä juttuja kyllä piisata näistä epeleistä enemmänkin :0)

      Poista
  5. Voi että :D
    Kyllä nyt kelpaa mennä ottamaan nokosia sänkyyn kun on noin hellyyttäviä nallekarhuja siellä löytämässä.
    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppas muuta, on ne niin hellyttäviä. Näin viikon yhdessä elon jälkeen on kissat jo aika lailla kotiutuneet ja rentoutuneet, naurua piisaa kaikenlaisten touhujen tiimoilta :0)
      Ihanaa joulua teille!

      Poista
  6. Voi mikä ihana puusohva. Tuollainen on ollut hakusessa jo pitkään...paikkakin olisi jo valmiina. Ihanaa joulunaikaa!

    VastaaPoista
  7. Minustakin se on aivan ihana ja sain sen vielä todella halvalla. Toivottavasti löydät omasi. Ihanaa joulua sinullekin Kaisa!

    VastaaPoista