ELÄMÄN OHJEITA

Tämä tulostettu ja kahvilla tuunailtu teksti paperilla on pyörinyt pöydällä jo viikkotolkulla. En raaskinut roskiinkaan heittää, onhan tämä hieno lausahdus hyvä painaa mieleen ja ottaa esiin aina tarpeen tullen siinä vaiheessa kun elämä ei tunnu ihan niin helpolta.

Mietin ensin kehyksiä, mutta tulin siihen tulokseen että se on ihan kiva juuri näin kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Olkoon nyt siinä, se voi olla toisena päivänä jossain muualla. 

Aurinko paistaa ulkona mitä ihanimmin, inhottavan paljastava mutta samalla niin piristävä. Rakkaalta työkaveriltani saatu lemmikki-kukka (tai paremminkin tykötarpeet, pieni ruukku + siemenet) aloitti kasvunsa vinhaa vauhtia valoisalla ikkunalaudalla. 

Ruukku oli sellainen ikävän tylsä muovikippo, tiedättehän mitä tarkoitan?? Laiska tuunailija ei sen ihmeempiä kehdannut tehdä, kuin ottaa kostean talouspaperin käteen ja sipaista hiukan maalia siihen. Sopivasti sitä hankaamalla ruukkuun, tulikin kiva patina pintaan. Menee täydestä, melkein aito saviruukkuhan siitä tuli ja on ainakin minun silmääni paljon miellyttävämmän näköinen.

Pienestä sitä ihminen ilon saa, katsotaan miten lemmikki kasvaa.