Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







lauantai 26. huhtikuuta 2014

HUH MIKÄ VÄEN PALJOUS

Tänään täällä Oulussa oli suurkirppari tapahtuma, jonne minäkin reippaana aamusta suunnistin. Olin paikalla klo 10.30 ja olin aivan liian myöhässä!! Parkkipaikkoja ei ollut enään Ouluhallin pihalla eikä lähimaillakaan mitään mahdollisuutta löytää ja se ihmismäärä mikä jonotti sisään, sai minut luikahtamaan äkkiä paikalta pois. Jono oli monta sataa metriä pitkä ja autojonot sen mukaiset. Huh huh...ei tehnyt enään yhtään mieli sisälle, kun ajattelin toooodella pitkää jonottamisaikaa ja sitä tungosta mikä sisällä varmasti olisi. Niinpä hurautin samantien paikalta pois ja suunnistin tutuille kirppiksille, kun kerran sillä töin olin lähtenyt liikkeelle. Luulin että siellä olisi hiljaista tänään, mutta väärin luulin...luultavasti kaikki jotka olivat myös pelästyneet suusrkirpparin väenpaljoutta, olivat tulleet myös näille paikallisille apajille. Olikin hauska kuunnella, miten moni ihminen tuntui jutustelevan samasta aiheesta. En siis ollut ainoa joka oli luikkinut karkuun paikalta :0)
Löysin pari aarretta tältä reissulta ja suunnitelmissa oli että lähden kotiin samantien...




...mutta toisin kävi. Vastaan tuli tuttavani Kajaanista, joka oli jo ennättänyt käydä Ouluhallin tarjonnan tutkailemassa ja oli palailemassa takaisin kotiin. Hän lykkäsi lipun kouraani ja kehoitti menemään paikalle. Hiukan vielä emmin, mutta ajattelin käydä tutkailemassa tilanteen mikä se on näin pari tuntia myöhemmin. Autojonot olivat kaikonneet ja löysin kuin löysinkin parkkipaikan (myöhemmin kyllä selvisi että hurautin vahingossa myyjien paikalle). Vielä hetken emmin kun näin vieläkin sadan metrin ihmisjonon, mutta olihan minulla lippu!!! Niinpä sujautin itseni sujuvasti sisään...nöyrin anteeksi pyyntöni kaikille niille jotka siellä jonotitte!

Siellähän sitten hölmönä kiertelin ja ihmettelin väenpaljoutta ja myyjien runsautta. No niinhän siinä sitten kävi, että halvemmaksi olisi tullut jos en olisi paikalle mennyt...



Oikeanpuolimmainen pullo on se toinen löytö paikallisesta.





Betoni sydän oli yllätyslahjana odottelemassa kotona, kiitos ja pus pus!!




Hylly ja pöytä olivat superihania löytöjä, jospa pukuhuoneen ilme alkaisi pikkuhiljaa löytymään ja loksahtelemaan kohdilleen.


No ei mennyt hukkaan se käynti, kiitos Kajaanin ystävälleni tästä!! Lähiaikoina pystytän blogi kirppiksen pystyyn, nyt on aika myös luopua välillä jostain. Pikkuhiljaa alkaa selkeytymään osittain jo mikä uuteen kotiimme jää ja mikä ei.

Näissä merkeissä toivottelen oikein ihanaa lauantai iltaa!!

8 kommenttia:

  1. Hienoja löytöjä teit, itse kävin eilen kirpparilla Ylivieskassa, onneksi aikaa oli niin vähän ettei mitään tarttunut mukaan, paitsi eräs euron kirja (vanha)kuinkas muutenkaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tein...liikaa aikaa taisi olla näin vapaa päivänä.

      Poista
  2. Itsekin täällä jahkasin, että lähdenkö vai en ja kun kuulin tungoksesta, päätin suosiolla jäädä kotiin. Ehkä olisi kuitenkin pitänyt vaivautua, aika ihania löytöjä olet tehnyt :) Sitä blogikirppistä jään odottelemaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka arvasin että väkeä on paljon, niin en sentään sellaisia ruuhkia osannut odottaa. Ihmeesti vaan ihmiset jaksoivat jonottaa.
      Kirppistä viritellään pikkuhiljaa, kunhan saan kuvia otettua.

      Poista
  3. Me olimme jo paikalla ennen kymmentä ja jonottaa sai :) Mutta en löytänyt sieltä mitään ihmeellistä, liian paljon vaatteiden myyjiä, sanoinkin, että rompepäivät ja peräkonttikirppikset ovat enemmän meidän juttu. Mutta hienoja löytöjä sinä teit :)

    VastaaPoista
  4. Olen samaa mieltä, enemmän tykkään rompepäivistä ja peräkonttikirppiksistä. Sujuvasti ohittelin vaatteiden myyjät ja etsin sieltä kaiken keskeltä nämä vanhojen tavaroiden myyjät. Taisin selvitä tunnissa tältä reissulta, haukka ehti löytää nämä löydöt siinä ajassa :0)

    VastaaPoista
  5. Hienoja löytöjä teit, kyllä kannatti käydä :)

    Oli mukava tavata ja kiitos kyläily-kutsusta, toisella kertaa sitten paremmalla ajalla :)

    Terveisin Lipun lahjoittaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä kannatti ja kiitos vielä kerran...oli lesoa kävellä jonon ohi sisään lippukourassa ;0) Hih...anteeksi niille jotka siellä jonottivat!!
      Kutsu on voimassa milloin vain, olisi kiva jos poikkeaisit. Kyllä sitä huomaa että Kajaanilaisia on kuitenkin ikävä vaikka hyvin olen tänne kotiutunutkin.

      Poista