Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt yhden teinin sekä yhden nuoren herran äiti ja ihanan miehen vaimo, jonka sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogissa seuraillaan myös näiden veijareiden touhuja ja kommelluksia.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

VÄHÄN SISÄLTÄ JA HIUKAN ULKOA

Eiliset kirppis aarteet tarvitsivät tietysti paikan mihin ne esille saisi ja niinpä ruuvailtiin yksi (kauan aikaa sitten suunniteltu, mutta ei aikaan saatu) hylly paikoilleen aulatilan seinään.






Tila missä hylly on, näyttää ikkunan edesta katsottuna tältä...


Pariovien takana on iso eteinen, joka on vielä toistaiseksi täynnä pahvilaatikoita...joten en näytä vielä. Oikealle lähtee kapea käytävä jonka päässä on pukuhuone josta viimeisimpiä postauksia olenkin laittanut. Siellä perällä on myös wc numero 2, sekä tietysti kylppäri ja sauna. Käytävän varrella sijaitsee wc ykkönen ja kodinhoitohuone oikealla kädellä. Kuvassa vasemmalla olevien verhojen takana on piilossa ikävän rumat lämminvesivaraajat. Näin ehkä hahmotatte hiukan kokonaisuutta. Lupaan laittaa joskus koko komeuden pohjapiirustuksen sekä ennen ja jälkeen kuvia.

Myös pihalla on saatu jotain valmiiksi, tai ainakin melkein.


Kerttu siellä opettelee ulkoilua uudessa kissatarhassa. Hui että oli jännittävää, piti maukua ja täristä kuin haavanlehti alkuun, mutta sitten pimu jo pikkasen rohkaistui tutkimaan paikkoja tarkemmin.
Häkki siirretään vielä eri paikkaan ja tottakai asiaankuuluvat kiipeily hässäkät pitää tehdä, sekä pikkumökki mihin voi sujahtaa piiloon tarpeen tullen.


Emme vielä uskaltaneet tuoda molempia yhtäaikaa, Mauno on sen verran kookas ja säikky kaveri että katsoimme paremmaksi hoitaa totuttelun alkuun näin erikseen. Seuraavaksi tutustumaan tulikin sitten isopoju...


...alkuun ei tapahtunut mitään (eikä kyllä paljon myöhemminkään), siellä kopassaan mökötti hievahtamatta ;0)


Sitten sentään jo uskallettiin kääntyä ja varovasti katsoa ulos...


...seuraavaksi jo vähän rennompi asento, mutta ULOS EN TULE JA SILLÄ SIPULI!!! Voi näitä meidän arkajalkoja, vaatii hiukan enemmän aikaa kaiken totutteluun kuin aikasempien kissojemme kanssa. Mutta kaikki aikanaan, eiköhän me vielä ulkoilla monet kerrat tälle kesälle.

Sunnuntai päivän jatkoja kaikille, nyt grillaamaan!

10 kommenttia:

  1. Jos Mauno ajatteli, että eihän tämä oo edes valmis. Eikä paikallaan. Että mitäs tässä hötkyilemään :)

    VastaaPoista
  2. No niinpä kait...kunhan vaan esitti arkaa ;0)

    VastaaPoista
  3. Kyllä noi teidän kissapötkylät ovat hauskoja veijareita. Mauno varmaan ajatteli, että mitä se tällainen ulkoilu on kun vankilaan laitetaan, sisällä on paljon väljempää eikä kaltereita ympärillä, parempi mököttää...ja näyttää vaikka takapuolta. Ihanaa vappuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ne kyllä on, saa nauraa ja välillä ei ihan...mutta ihania ne ovat. Aika jännä että eivät täällä ole ulos ollenkaan vailla, ovat kuitenkin (kait) entisessä kodissa ulkoilleet tarhassa. Mukavaa vappua sinnekin päin!

      Poista
  4. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyllä ;0)

    VastaaPoista
  5. Mauno =D
    Ei kai sitä ny keskeneräiseen mennä...
    voi toista ♡
    Kerttu onkin sitten rohkeampi..hyvä tyttö :)
    Ihana lintuhäkki hyllyllä ja
    tarha on upea ! Taitava isäntä.

    VastaaPoista
  6. Taitaa olla niin että Kerttu on jossain asiassa kuitenkin se rohkeampi :)
    Hih...lintuhäkki iänikuisen vanha Tiimari ostos vuosien takaa, löytyi vanhoista varastoista, ollut tytön leikkimökissä. Minustakin se on nyt ihan kivan näköinen turhake. Ja mitä isäntään tulee, kyllä se värkkäilee meillä vaikka mitä...taitava käsistään ja sopii minulle!!

    VastaaPoista