Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

IHANAT PIKKU MÖKIT JA PUUTARHAT

VAROITUS, luvassa kilometrin mittainen postaus!!
Oih ja voih...nyt kyllä tuli vielä astetta suurempi siirtolapuutarhamökki kuume, jospa sitten joskus! Tänään oli Äimäraution siirtolapuutarha alueella avoimet ovet ja osa ihanista pihoista ja mökeistä oli kaiken kansan ihailtavana. Ja sitä kansaahan oli, säät ovat sen verran houkuttelevat tällaiselle retleilypäivälle. Meiltä on matkaa alueelle alle 5km, joten menimme paikalle pyörillä. Kamera oli ahkerassa käytössä ja en malta olla jakamatta näitä ihanuuksia teille.


Ensimmäinen mökki olikin heti myytävänä ja arvatkaa vaan alkoiko päässä viiraamaan suuret haaveet!!?






Tämä seuraavakin mökki olisi myynnissä...yhyy...








Mökkejä ja pihoja löytyi moneen makuun, alueella on yli 170 mökkiä.






Monelta pihalta löytyi mitä ihanampia oivalluksia...




Jokaisessa mökissä on aivan omanlaisensa tunnelma...





Kukkaloistoa löytyi monelta pihalta todella runsain määrin...










Jälleen aivan omanlainen tunnelma...







Sininen paratiisi suloisinen vessoineen...










Ja eikun portista ulos ja seuraavaan...






Hiukan yleiskuvaa alueelta ja mitä ihanimpia sisäänkäyntejä ja portteja...





























Keltainen suloisuus...





Ja sitten vielä yhden punaisen mökin pihalta oikein mainioita ideoita...














Enpä voi muuta sanoa kuin että olen jälleen menettänyt sydämeni yhdelle tällaiselle viehkeälle alueelle. Kiitos kaikille ihanille puutarhureille jotka aukaisivat porttinsa ja ovensa meille ihasteltaviksi. Enpä olekaan koskaan aiemmin päässyt katsomaan näin montaa pikku pihaa ja mökkiä, onnellisia ne jotka tällaisen saavat omistaa.
Jospa sitten joskus meilläkin...??


Sitten kun ollaan mummoja ja pappoja.

11 kommenttia:

  1. Aivan ihastuttavan herttaisia tapauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne kuule oli, näissä vanhemmissa alueissa on sitä jotain erilaista tunnelmaa ja mökkejä sekä pihoja löytyy joka makuun.

      Poista
  2. No voi kökkö, kun en tiennyt tuostakaan :) Monesti ajetaan tuosta ohi ja olen miehelleni sanonut, että olisi kiva joskus käydä kävelemässä siellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voihan kökkö, mieheni tämän ilmoituksen lehdestä huomasi kun osasin sitä hiukan odotella. Viime kesänä jäi käymättä, kun nuo sunnuntait tuppaa olemaan meillä aina töitä. Nyt en ottanut töitä vaan varasin päivän tälle retkelle. Muistappas seurata ensi kesänä lehtiä sitten tarkemmin.

      Poista
  3. Ai....onks se (tämä) mummuus tai pappuus joku edellytys :D ??
    No, ainakin tänään taas oli kiva mummuilla täällä omassa kun koko rinsessakaarti vietti päivän täällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo...meidän tapauksessa se tarkoittaa sitä, että olemme ehkä luopuneet omakotitalosta ja asustelemme jossain kerros- tai rivitalossa. Kahta pihaa ja työmaata emme taida tarvita. Ottaisi kyllä oman piilopirtin jo nyt, jos taskunpohjalla olisi sen verran rahaa ylimääräistä.
      Mutta jospa haaveeni toteutuisi sitten joskus, nauttikaa te jotka jo omistatte tällaisen paratiisin!

      Poista
  4. Voi vitsi, sekoaisin ja suunnittelisin muuttoa Ouluun, jos ei olisi tuota omaa mansikkapaikkaa. Kerta kaikkiaan ihania mökkejä niin sisältä kuin ulkoakin. Se on kyllä oma maailmansa tuo siirtolapuutarhaelämä. Kiva päästä kurkistamaan näin ihan kuin varkain muidenkin siirtolapuutarhojen pihoja ja mäkkejä. Kiitos Johanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ja ymmärrän, hyvä ettei mennyt jo meidän tönö myyntiin jotta saisi tuollaisen söpöyden ;D
      Mutta ihana se on Villa Roosakin, Kajaanin siirtolapuutarha vain on niin erilainen. Mutta jos me sitten joskus saadaan asustella vaikka vierekkäin pikkumökeissämme...kun tuutte Ouluun, tuuttehan!!??

      Poista
    2. Niinhän se on, kun kaikki on vielä niin uuden karheata vaikka pihat rönsyilee jo melkoisesti ja omenapuutkin ovat kasvaneet monella jo tosi isoiksi, mutta noissa vanhoissa mökeissä on jotakin ihanaa tunnelmaa samoin pihoissa sille ei voi vain mitään. Mukavaa viikkoa ja hellettä, nautitaan nyt kylmän kesäkuun jälkeen, helteistä täällä ainakin on.

      Poista
  5. En ole koskaan käynyt siirtolapuutarhassa mutta näiden kuvien jälkeen haluaisn kyllä todellakin mennä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen ja tämähän oli ekstra kiva käynti kun pääsi aivan oikeasti pihoille ja sisälle.

      Poista