Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt yhden teinin sekä yhden nuoren herran äiti ja ihanan miehen vaimo, jonka sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogissa seuraillaan myös näiden veijareiden touhuja ja kommelluksia.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

RETKEILYÄ, VANHENTUMISTA, VIERAITA, LAHJOJA JA LÖYTÖJÄ

Siinäpä sitä onkin jo monelle päivälle tapahtumaa. Muuten kaikki ok, mutta tuo ikävä sana...se vanhentuminen...totesin olevani jo aivan oikeasti IKÄLOPPU!!! Poden ikäkriisiä ja kaipaan todella menetettyä nuoruutta...se ei palaa enään takaisin...aaapuva :(  Tai en ikävöi oikeastaan niinkään nuoruutta, mutta haluaisin pysyä siinä kolmenkympin tietämillä...ainakin alle 40...
Talot vanhentukoon rauhassa, mutta minä en tahdo enään ja piste!! Jotain lohduttavaa tässä ikävässä vanhentumispäivässä kuitenkin oli, sain aivan ihanat lohtulahjat.





Lahjaihanuus tulee aulaan, josta täytyy saada ensin pois entinen sohva joka on jäännös ravintola-ajoilta. Lisäksi kaarevaseinä sen takaa olisi tarkoitus purkaa ja rakentaa aivan normi malliin suoraksi, toiselle puolelle tulee makuuhuoneen komerot.


 Eihän ole oikein meidän tyylinen, vai mitä???

Vieraina meillä oli viikonloppuna omat vanhempani ja poikani Kajaanista. Vihdoinkin saimme nauttia ihanista kesäsäistä ja päätimme lähteä tutustumaan Hailuotoon. Matka oli...no...ihan mukava johtuen seurasta...mutta kyllä taisi riittää tuo yksi käyntikerta siellä päin suomea.




Perillehän Hailuotoon pääsee vain ja ainostaan puolentunnin lossikyydillä. No olihan se elämys sekin, olimme siis merillä :D


Kun pääsimme perille, ajelimme läpi Hailuodon noin 30km katsellen maisemia jotka olivat suurin osa metsikköä. No jotain muutakin pienen hetken...




Nyt pyydän nöyrimmät anteeksipyyntöni jos joku lukija sattuu olemaan paikallinen, mutta on aivan pakko sanoa että meille tämä maakuntamatkailu oli täysi pettymys. Oletimme että saamme ajaa pitkin rantoja ja ihailla kauniita maisemia, mutta...ei niin sitten mitään niin ihmeellistä, ei koko paikassa. No hö, eikun takaisin ja arvatkaapa mikä meitä sitten odotteli!??


Kahden tunnin jonottelu lossille jotta pääsemme takaisin. Ou jee, tämä olisi ollut kyllä aivan kohokohta jos olisimme olleet liikkeellä henkilöautolla! Onneksi olimme lähteneet vanhempieni matkailuautolla, joten aika kului kuitenkin jokseenkin siedettävästi autojonossa pelaten, syöden eväitä ja rupatellen...niin ja ihaillen merta molemmin puolin autoa.


Mukanamme oli meitä viihdyttämässä myös ihastuttava Ruffe, jonka mainioille tempauksille saimme nauraa monet naurut tälläkin reissulla. Ihana pikku röhkijäinen!



 Juuh...ja sitten vielä ne löydöt mitä tein seuraavana päivänä kun äitini kanssa käväisimme Kodin ykkösessä ja samalla kirpparilla.





Päätin sijoittaa anopiltani saadun synttärirahan näihin ihastuttaviin emalikattiloihin ja kannuun. Ihanaa kun emalikattilat ovat palanneet taas markkinoille.

Tulipas tähän nyt joristua monenlaista asiaa, nyt on pakko painua pehkuihin jotta jaksaa taas aamulla reippaana kipaista työmaalle.

Öitä!

13 kommenttia:

  1. Ihana lahja!!

    Paljon onnea vanhenemisen johdosta ☺ Siinä on niin hyvät että huonot puolensa - takuuvarmasti ☺

    Ikäkriisi, mikä se on ?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satu armaani, kyllä sinä(kin) siihen vielä törmäät ;)

      Poista
    2. Hih...oikeinko me toivotaan niin?? ;D Onpa kiva että Tiina ymmärrät mistä puhuin.

      Poista
    3. Aika näyttää, jään odottelemaan mielenkiinnolla ☺

      Poista
    4. Hih...ootte niin ihanan mahottomia!!

      Poista
  2. Eikö olekin ja arvaa mistä?!! :D Ja näistä puolista, kait se niin on mutta...jokin nyt tuntuu itselläni tökkivän tätä ikääntymistä vastaan. Jospa tämä tästä ohi menee ja alkaisi näkemään siinä ne hyvätkin puolensa.

    VastaaPoista
  3. Ei jumalavita, noista ei enää lahjat parane! Aivan mahtavat!
    About kahden viikon päästä täällä iskee kiikkustuoli- ja kävelykeppi-ikä ja olen miehelle ilmoittanut, etten sitten tarvitse mitään lahjaa, mutta pitäisiköhän harkita uudestaan :) Ai niin, lattiapinta ja muutkin pinnat ovat rajallisia... Siis ei mitään. (Paitsi viikko Lontoossa :)

    Hirmuisesti paljon onnitteluja!!!!!! Ja ihan vähän osanottonikin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harkitsehan nyt kuitenkin...paitsi että olisin minäkin voinut Lontooseen lähteä. Kiitos onnitteluista ja osanotosta, kyllä se tästä!

      Poista
  4. Paljon onnea! Kirjoitin jo yhden kommentin aamulla mutta se hävisi kuin tuhka tuuleen... Upea sohva, passaa teille hyvin...

    VastaaPoista
  5. Kiitos Mari! Minulle käynyt noitten kommenttien kanssa noin nyt todella monta kertaa (ärsyttävää), mm. yritin kommenttia laittaa teidän hepo-poloisen haaverista. Toivottelin pikaisia paranemisia, tulipahan ne sitten tässä sanottua.
    Sohva on minusta aivan ihana, odotan että saan sen joskus oikealle paikalleen.

    VastaaPoista
  6. Kommenttini on Hailuodon matkasta. - Eikö olisi kannattanut etukäteen vähän valmistautua ja hankkia tietoa paikasta. Hailuodossa voi liikkua muutenkin kuin päätiellä, Sivuteille voi poiketa ja niin pääsee rantaan asti. Rantoihin on parempi tutustua kävellen auton ikkuansta katsoen. Esimerkiksi Marjaniemestä on tasainen, puusta rakennettu polku Sumppuun asti. - Luotoon muuten mennään lautalla eikä lossilla. Lautassa ei ole ohjaavie vaijereita kuten lossissa.

    VastaaPoista
  7. Kiitos hirvittävän paljon valaistuksesta, mutta taisi siltikin riittää tämä yksi reissu...olipahan kyyti sitten lossi tai lautta ;D Meidän matkamme oli kaikesta huolimatta huvittavan hauska johtuen seurasta, hyvät muistot siitä jäi.

    VastaaPoista