Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 7. heinäkuuta 2014

VIHDOINKIN!!

Nyt tuntuu jo aivan oikealle kesälle, tottakai...meninhän takaisin töihin!! Mutta nouhätä, pidän vähän lisää lomaa tämän kuun aikana ja onhan niitä töitäkin mukavampi tehdä kauniilla säällä, etenkin kun siitä tykkää :D


Eipä ole paljoa tänä kesänä tehnyt mieli pitää ovia auki, mutta nyt vihdoinkin luonto sai tulla sisällekin...ja sen se kyllä tekikin! Heti oli kärpästä ja muuta ötökkää tuvassa sen verran, että kissoilla oli täys riemuralli päällä niitä jahdatessa. Ikkunalautojen aarteet ovat vaarassa, ei hyvä!!



Ja senhän se kesä teettää, että vielä oli mentävä puutarhalle yhdet kukat hakemaan lisää takapihan oven vierelle. Alla kuva meidän ihanasta lähipuutarhasta, missä Remu-papukaijakin asustelee.



Pihamaa alkaa näyttämään taas entistä vehreämmältä, ja mitäpä sitä ihmisen tekee mieli muuta tehdä kuin räpsiä kuvia siitä talven varalle. Pöhlöä, mutta on ihanaa muistella kaiholla lämmintä kesää kun ulkona paukkuu taas pakkanen.




Niittyleinikitkin ovat minusta kauniita ja saavat kasvaa meillä aivan rauhassa villinä ja vapaana.






Kukat tekevät omia taikojaan, alunperin tämän suloisuuden ensimmäiset kukat olivat paljon vaaleamman punaisia...


...ja orvokkikin päätti alkaa kasvattamaan yhtäkkiä punaisia kukkia ;D


Mies päätti viedä vaimonsa lauantaina ulos syömään ja mikäpä sen parempi paikka kuin oma terassi omalla pihalla.


 Päivällä kävimme myös ihastelemassa kaikenkarvaisia kissoja Kempeleen kissanäyttelyissä.


Tässä yksi komistus paikanpäältä, samaa koko luokkaa oleva herra kuin meidän Mauno. Siitä puheenollen, laitetaan nyt vielä pari kuvaa meidänkin karvakuonoista.


Ja mehän kun ei mihinkään hömpötyksiin lähdetä, eihän Kepa?!!


 Aurinkoisa kesäpäiviä tällekin viikolle, nauttikoon lomasta ken voi!!

8 kommenttia:

  1. Ihania kuvia!!! Nuo kissasi ovat mainioita! meillä kissa on laihtunut kesän myötä hirveästi, syö vain hiiriä, kotiruoka ei maistu lainkaan....

    VastaaPoista
  2. Meidän möllykät eivät saa pyydystettyä kuin ötököitä, mutta nekin syödään. Vai on teidän katti siirtynyt omaan ruokavalioon, mutta sehän se oikeastaan on sitä kissojen oikeaa ravintoa. Kyllä sitä ehtii taas talvella painoa nostamaan ;D

    VastaaPoista
  3. Ihana kun on lämmintä :) Oih, olipa miehesi huomaavainen, kun vei sinut ulos syömäään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta, kyllä kesällä ei saisi palella. Juu...meidän ruokapaikka oli oikein rauhallinen ja viihtyisä ;D

      Poista
  4. Nuo kissat ovat kyllä ihan huippuja! Ihanat pihakuvat. Mekin syötiin tänään ulkona, siis pihalla. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne kyllä sellaisia epeleitä, kuten meidän kaikkien omat lemmikit tuppaa olemaan :D Kyllä näillä säillä tekee mieli syödä ulkona, joka aamu kipaisen kahvikupposen kanssa jo ensimmäisenä ulos. Meillä on siitä mukava tuo etupiha, että sinne ei yksikään naapuri tai ohikulkija näe vaan saa aivan rauhassa vaikka kylpytakki päällä istuskella.

      Poista
  5. Juu ihanaa se kesä tuli viimein, myös meidän leveyspiirille:) Ihania kesäkuvia, kiva seurta niistä päiväpäivältä , kuinka luonto muuttaa "muotoaan":) Ulkona syömistä ei voita mikään, varsinkin omassa puutarhassa sekä hyvässä seurassa) Voi jukra noita sinun kisujasi, ovat kyllä upeita:) Miu-kisulta kissamaiset terveiset heille:) Ihanaa kesää sinulle! T: Näpertelijä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkona ruoka maistuu kaksinverroin paremmalle (liekkö hyvä vai huonoa asia??). Kissat ovat kyllä sellaisia musseroita, ovat muuttuneet aikalailla niin käytökseltään kuin ulkonäöltäänkin sieltä joulukuun ajoilta jolloin meille tulivat. Mauno ja Kerttu lähettää tälle salaperäiselle Miulle oikein kissamaiset terveiset täältä!

      Poista