Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







lauantai 29. marraskuuta 2014

VANHAA PATINAA JA RUOSTETTA

Käynti kirpparilla aiheutti taas sen, että olen muutaman euron köyhempi...huom...siis vain todellakin tuon muutaman kolikon verran! Onneksi tiedän että ainakin suurin osa täällä blogissa kävijöistä jo luultavasti tietää ja ymmärtää sen, että kaikki kuluneet ja mahdollisimman hyvin patinoituneet ja jopa ruostuneet esineet ovat niitä parhaita aarteita...ainakin minun mielestäni :) Niinpä taas mennään samoilla linjoilla, patinaa ja ruostetta...


Aika hulppean kokoinen avain yhdellä eurolla!! Näillä kun näyttää olevan hintaa monesti jopa viidenkympin luokkaa. Toinen aarre patinoineen oli tämä mukava lisäys kokoelmaani...




Joku näissä vanhoissa kakkuvuoissa, siivilöissä ym. viehättää ja osa tavaroista on aivan oikeasti vielä käytössäkin.



Myös nämä paksua lasia olevat pullot ovat lähellä sydäntäni ja näinpä myös tämä pieni yksilö sai paikan kodistamme.


Myös jotain kivaa piristystä tähän harmaan ankeaan säähän löysin Sinooperista Vantaalta, tuli nääs jälleen käväistyä pari päivää siellä päin työn puitteissa ja kuluttelin aikaa illalla kierrellen Jumbon valikoimia läpi. Kyllä työ koneen äärellä kotona tuntui paljon mukavammalle näin...



Yhtä harmaana jatkuu lauantai päiväkin, joten on hyvä aika jatkaa tulevan vaatehuoneen rakentamista. Tänään on vuorossa lattialautojen asentaminen :)

Kuvia tulee kun työ etenee, joten eikun mukavaa lauantaita vaan!

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Eikö vaan, kirpparit ovat niin ihmeellisiä paikkoja!

      Poista
  2. Hyvät löydöt olet tehnyt!
    Täällä Oulussakin on lumetonta ja harmaata.
    Tahtoo talven!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivoja minustakin ja edullisia vielä päälle. Oulussahan sitä mekin ollaan, joten samoissa harmaissa elellään :))

      Poista
  3. Ruoste ja ajanpatina on minunkin juttuni..valkoisen rinnalla se on just eikä melkein.. Oi maailma mie löysin kirpparilta ihanan kampauspöydän mutta vaikka mieheni ei koskaan sano ei, niin en jostain syystä uskalla kertoa hänelle siitä, koska tiedän mitä hän sanoo ja se on et "mihinkäs sen aiot laittaa kun meillä ei ole tilaa" mutta olisi pari lipastoa jotka on oikeesti rumia minun makuuni niin lempata ne pois et voisin perustella sen kampauspöydän makkariin koska ne lipastot on makkarissa silloin tulisi tilaa ja se on vanha kampauspöytä...huohh etten vaan saa sitä mielestä..ja kun se on vilä halpa.. no täytyy miettiä..mie täällä maalaan pirtin penkkejä...mies hioi ne ja lupsi maalata ne tänään muta kun on menoja iltapäivällä niin ajattelin ottaa toisen penkeistä jo työn alle ja kyllä ilme muuttuu upeaksi..Sinulla on niin nätti koti ja meillä on paljon yhteistä sillä pulloja keräilen minäkin kirppareilta mutta en ihan mitä vaan pulloja, niissä täytyy olla sitä jotakin..jo sana vanhahtava on se juttu kuten myös isot lasipurkit. Ps...tuo avain on ihana :)

    VastaaPoista
  4. Ne miehet!! Eivät aina oikein taida ymmärtää mitä kaikkea ihanaa ilman vain ei voi yksinkertaisesti elää, ja kokonainen peilipiironki taitaa olla hiukan vaikea ujuttaa aivan vain huomaamatta kotiin! Mutta...hyvä ruoka, kehut miestä ja sitten tarpeeksi hyvä perustelu...jospa se siitä. Sinulla taitaa kuitenkin olla käsistään kätevä mies, joka toteuttaa vaimon visioita. Näin täällä meilläkin, on ne niin ihania vaikka joskus asioista pitää hiukan keskustellaan pitempään.

    VastaaPoista
  5. Ihastuttavia löytöjä olet tehnyt:) Itsekkin pidän vanhoista aarteista, joita meidänkin vintiltä löytynee jonkinverran:) Olen tuonut sieltä noita Riihimäen, Ilves sekä Karhu lasipurkkeja ja laittanut ne käyttöön, löydän niihin uusia käyttötarkoituksia tarpeen mukaan. Löysin kirpparilta 2kpl vanhoja pitkulaisia kakkuvuokia, olivat kuin uusia.Toinen toimii nyt "leipäkorina yms" sekä toiseen teen jonkinlaisen Jouluasetelman . Ihania nämä vanhanajan esineet kun niistä on niin moneksi:) Ihanaa Joulunaikaa sinulle! T: Näpertelijä-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirpparilöydöt ovat niin mukavia ja yleensä hintakin on niissä kohdillaan...mutta että omalta ullakolta!! Olisipa ihana päästä koluamaan jotain ullakkoa, harmi että mummolan vintit ovat jo mennyttä aikaa. Ihanaa joulun aikaa sinullekin, jospa me saataisiin hiukka luntakin siihen mennessä!

      Poista