Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







tiistai 24. maaliskuuta 2015

VANHOJA NE OLLA PITTÄÄ

Vanhojen astioiden suloisuus ja niidenkaunis patina, siinä niiden viehätys. Vaikka kaapit pursuaa astioita, ei näitä vain raaskinut jättää kirpparin hyllylle.



Kukkavadin osto oli kyllä perusteltua, onhan tämä hyvä lisä ruusuisen kahviastioon.


Viikonloppuna elin jo niin kevät huumassa, että ostin Tarinat-liikkeestä ihastuttavan kastelukannun. Vettä tämä vanhus ei välttämättä enään pidä, mutta kaunis se on pelkästään koristeenakin.




Sää näytti silloin tältä ja tänään kaikki sitten olikin peittynyt lumen alle...huoh!!

Mutta ei muuta kuin katse eteen ja suupielet ylöspäin, kyllä se kevät vielä sieltä tulee!

2 kommenttia:

  1. Upea kokoelma ruusu-unelmia Sofiantupaan on jo kertynytkin. Uusi hankinta oli ihan ehdoton :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusuastiat ovat niin ihania, vaikka harvemmin tuleekin käytettyä. Mutta välillä on ihana hienostella vähän!

      Poista