Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







torstai 20. lokakuuta 2016

MÄ EN KESTÄ!

En kyllä yhtään tajua miksi haalin näitä ihania posliinikantisia pulloja ja purkkeja aina vaan lisää, tai no... ehkä juurikin siksi että ne on ihania!



Limsapulloja olen aina ostanut kun sattuu vastaan tulemaan kohtuu hinnalla, tarkoittaa 1-3 euroa max. Aika monta pulloa on jo, mutta aina lisää mahtuu kun sopiva tulee eteen. Mutta sitten nämä isommat ihanuudet, niitä ei aina vastaan tulekaan. Taas kerran Rovaniemi oli se paikka mistä yksi aarre löytyi, taisi olla edellinenkin samasta paikasta. Alla jo aiemmin ostetut, käyttöäkin näillä näyttää olevan onneksi : )


Vaikka en enään varsinaisesti mielelläni osta yhtään astiaa lisää kotiimme, oli neljä Ludvigin asettia hintaan 2,5 euroa pakko kuitenkin lunastaa itselle. Rovaniemellä tulee vastaan jatkuvasti todella edullisia aarteita liian paljon, on jo ihan pakko pitää itsensä kurissa jotta ei tulisi haalittua aivan turhaa tavaraa kotiin vain sen ilosta että halvalla saa. Samoin tänään piti Raahessa hammasta purren jättää kolmen kympin porontalja kiltisti paikoilleen, koska totesin jo omistavani yhden 130 euron taljan. Mietin pääni puhki josko kuiteskin tarvitsisin toisen, mutta kun en keksinyt mitään käyttöä niin jätinpä ostamatta. Olen ylpeä siitä että olen oppinut harkitsemaan paljon tarkemmin ostojani, en todellakaan halua täyttää kotiamme enään valtavaan tavarakaaokseen vaan pysyttelen mieluummin harkituissa ja laadukkaammissa ( = ainutlaatuisissa joissa on sitä jotain) tavaroissa... jos nyt niin voi sanoa kirpputori löydöistä ; ) Mutta jotain paheitakin on vielä jäljellä ja yksi niistä on nämä purkit, muutakin löytyy mutta toivon hallitsevani ne. Myös emali saa sydämeni sykkimään jos se on sopivasti patinoitunut. Siksipä tämä erikoisen mallinen siivilä pääsi myös "tiukkojen" kriteereitteni hyväksymäksi, mutta pakko myöntää että aivan turhakehan se on!


Pari muuta ostosta tulikin ystävälleni, joten mitään mahdotonta autokuormaa ei Rovaniemeltä tullut tälläkään kertaa...hyvä minä!!! Etsinnässä on kuitenkin tietynlainen pöytä ja jotain parven portaiden alle, mutta ne tulee vastaan kun on tullakseen. Yksi pöytä lähti tänään kotoamme uuteen kotiin, joten hyvällä omallatunnolla voin jatkaa etsintää.
Viikonloppuna olisi antiikkimessut Oulussa ja seuraavalla viikolla jotain aivan huikeaa..siitä lisää myöhemmin. 
Nyt Talentin tuijotukseen töllön äärelle, mukavaa torstai iltaa!

4 kommenttia:

  1. Ihania löytöjä, kyllä itsekin repsahtaisin :). Varsinkin emaliastiat on sellainen heikkous, ettei kannata kauheasti kirpputoreilla kierrellä.
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se hullua että johonkin vaan niin hullaantuu ja sitte niitä haalii kotiinsa vaikkei tarviskaan.

      Poista
  2. Hienot löydöt, upeita ovat nuo pullot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on upeita, siksi hairahdun joka kerta kun vastaan tulee...onneksi niitä ei tule aina ; )

      Poista