Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







lauantai 5. maaliskuuta 2016

TAITAA TULLA KEVÄT

Lunta on saatu harvase päivä lisää, vaikka keväthän se piti tulla. Mutta eipä voi muuta sanoa kuin että kaunista on, valkoiset maisemat ja aurinkoa...kyllä se tuo silti kummasti kevään jo mieleen ja ajatukset karkaavat jo pikkuhiljaa kesäpuuhiin. Päivät ovat pidentyneet hurjasti, mikäpä sen mukavampaa kun ajelee maisemakonttorin kanssa valoisan aikaan eripuolilla pohjoista niin lähtiessä kuin palatessakin.
Tästä huomaan kevään lähestyvän:
1. Alkaa tehdä mieli siivota
2. Kotiin alkaa ilmestymään uusia kukkia
3. Hymyilyttää ja herään paljon aikaisemmin viikonloppunakin
Kaikki nämä merkit ovat olleet havaittavissa viimeaikoina : )



Vanha emalikannu (jossa ei ole kaadinnokkaa) ja vati ovat löytöjä Rovaniemeltä


Parvelle mies rakensi seinät, jonka taakse saimme kätkettyä kätevästi kaikki joulujutut sekä muita vähemmän käytettäviä tavaroita.



Tältä näytti ennen...






Parvi on kyllä yllättänyt mukavuudellaan. Oikein näppärä ja viihtyisä tila siitä saatiin vaikka sitä en oikein osannut edes odottaa, pidin sitä niin turhana paikkana jolla ei olisi mitään käyttöä...toisin kävi : )
Seuraavaksi taitaa olla eteisen seinän rakennus tulossa, ainakin mies siitä jotain taisi mainita tänään ilokseni. Jälleen huomaa miten ihanaa on "omistaa" aivan oma talonikkari joka toteuttaa vaimon kaikki hulluimmatkin ideat, saan olla kiitollinen siitä että mies jaksaa pysyä mukana!
Leppoisaa sunnuntaita : )
Lähettänyt klo

8 kommenttia:

  1. Mari6. maaliskuuta 2016 klo 8.40

    Ai jai, ompas taas niin kaunista <3 Juu, samoja "oireita" täälläkin :)

    VastaaPoista
  2. Kukkaiselämää6. maaliskuuta 2016 klo 8.52

    Olet onnentyttö, jos nikkari tekee oma-aloitteisesti remppajuttuja! Ota ilo irti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna6. maaliskuuta 2016 klo 10.00

      Sanos muuta, onnekas olen! Ja kyllä hommat täytyy tapahtua oma-aloitteisesti, ei siitä muuten mitään tulisi. Toki tiedän että hän haluaa myös ilahduttaa minua näillä tekosillaan, mutta luulisin että lopputuloksista myös hän on aina mielissään. Hmm...täytyypä vielä kysyä onhan se näin ;)

      Poista
  3. Minttu6. maaliskuuta 2016 klo 21.24

    Kyllä sulla on taitava nikkari siellä!
    Seinät oli nerokas keksintö.
    Parvi on oikein kaunis ja viihtyisä,♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna6. maaliskuuta 2016 klo 22.08

      Niin on, paljon on mies saanut talossa aikaan. Parvesta tuli aivan lempparitila, oma rauha mutta samalla silti läsnä muiden luona.

      Poista
  4. Giac7. maaliskuuta 2016 klo 14.16

    Hei johanna,
    Hang siellä, lumi on poissa ennen kuin huomaatkaan! Kuvat ovat kaikki kauniita, mutta mitä useimmat tarttui minun huomiota oli kaunis tuoli.
    Iso halaus
    Giac

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna7. maaliskuuta 2016 klo 20.41

      I know, that the summer will be before you realize it. The chair is very beautiful, I like it very much!

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)