Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 21. maaliskuuta 2016

TUNNELMA KATOSSA

Eteisprojekti on edennyt kivasti eteenpäin, väliseinä on rakennettu ja sisääntulon osalle toivottu (tilattu) lautaverhoiltu kattokin saatu kasattua paikoilleen. Tältä näytti ensin...








...ja tältä nyt...

















Tapetti valinta oli vaikea ja lopulta päädyin sitten tähän, helppo vaihtaa jos tulen katumapäälle ; )
Syy miksi tähän tilaan tuli väliseinä, oli puhtaasti jälleen rakkaan huonekalun. Kuvissa oleva valkoinen senkki ei mahtunut menemään portaista yläkertaan ja en millään siitä raaskinut luopuakaan. Joten seinätilaa kaivattiin mööpelille ja sopiva tila löytyi isosta eteistilasta. Varmaan monenkin mielestä meidän touhut ovat aivan päättömiä, toiset purkaa seiniä jotta saa avaria tiloja ja meillä niitä taas rakennetaan kaappien mukaan lisää
: )) Tykkään siitä että saan jäsennellä erilaisia tiloja reilusti omiksi huoneiksi, mutta kaikki on tehty niin että ne on helppo myös purkaa pois jos sitä avaruutta alkaa kaipaamaan. Luultavasti sen tulee tekemään sitten joskus talon seuraava asukas.


Viime viikolla käväisin Kajaanissa työn merkeissä ja paluumatkalla poikkesin Vaalassa Pänikässä ja Piirongissa hakemassa ystävälleni tapettia. Mukaan itselle tarttui nämä kauniit kynttilänpidikkeet ja kivan patinoitunut metallilautanen. Perhoset ovat ostos Torista ja liittyvät erääseen kivaan projektiin minkä olen suunnitellut toteuttavani, samaan asiaan liittyy myös ylemmissä kuvissa oleva suuri lasikupu jonka olen ostanut Tarinat liikkeestä Oulusta. Tähän palaan toivon mukaan pääsiäisen aikaan kun aikaa on enemmän. Samoin luvassa kuvia eteisen seinän toiselta puolen, kunhan saan kaaoksen kuriin vapaapäivinä.
Joten pian palataan taas uusin kuvin!

Lähettänyt klo

2 kommenttia:

  1. Tiina 22. maaliskuuta 2016 klo 12.08

    Hyvä syy tehdä seiniä :)

    Oi tuota ötökkäjuttua! Luulen, että näen jo sieluni silmin, mitä ajattelet perhosista totetuttaa... Saas nähdä sitten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna22. maaliskuuta 2016 klo 17.07

      Arvaappas minkä mukaan yläkerran huonekoot ja seinät on rakennettu ;)
      Ötökkäboxi oli kolmen euron ostos ja sen verran kärsinyt että raaskin surutta sen purkaa. Katsotaan osasitko lukea ajatukseni. Tarkemmin ottaen idea on kyllä saatu Tarinoiden Irkalta ja koska komistus ei ollut myynnissä niin toteutan itse.

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)