Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







maanantai 16. huhtikuuta 2018

SUITSAIT

Viikonloppu mennä hurahti ihanan keväisissä merkeissä, aurinkoa ja lämmintä. Meillä kevään tulon huomaa siitä kun joutsenten ja hanhien äänekäs meno alkaa kotimme yllä, niitä on aina niin hauska seurata ja kuunnellakin vaikka ääntä kyllä piisaa näissä kulkijoissa. Liian vähän tuli oltua ulkona, sillä en millään malttanut olla tekemättä kesken jääneitä projekteja sisällä. Maalisuti viuhui jälleen ja sainkin taas suitsait ihmeitä aikaan. Kauan ei nokka tohissut näiden töiden äärellä, kyllä maalilla saa nopeasti uutta ilmettä aikaiseksi aina sen mukaan mikä milloinkin miellyttää : )



Tämä sohvakaunotar tuli meille vähän "vahingossa", koska aulan mustan sohvan liian matala ilme ei ole oikein miellyttänyt silmääni. Kaikkien muutosten jälkeen se ei enään näytäkään pöllömmältä, joten... nyt sitten tämä on odotellut jo muutaman viikon olohuoneen nurkassa omaa paikkaansa. Vieläkään en ole aivan varma miten päin pyörittelisin meidän puusohvia, niitähän nimittäin on täällä useampikin. Päätin kuitenkin maalata sohvan, jos vaikka sen myötä alkaisi idealamput syttymään.



Olin jo ajatellut että jos myisin pois, mutta en taida sittenkään...








Sen verran kaunis siitä tuli ja väri oli nappi valinta, perinnevärikartta ei taaskaan pettänyt. Sävynä hiukan tummempi harmaa TVT 356X joka sekoitettiin Helmi matta kalustemaaliin, hiukan patinointia ruskealla vahalla antoi lisää ilmettä pintaan. Nyt tälle pitäisi vain keksiä arvoisensa paikka talosta ; )


Toinen kohde oli pikainen päähänpisto kun mietin olohuoneen värimaailmaa. Kuvassa olevaa klaffipöytää en raaskinut alkaa sutimaan, joten koemaalaukseen pääsi jo lähtöpassin saanut pikkupöytä.



Pöytä on kooltaan niin sopiva, että saa nyt olla siinä ainakin vähän aikaa... katsotaan miten silmä tottuu mustaan.



Samalla tein inventaarion ikkunalaudoille. En ymmärrä itsekään mikä kumma tuulahdus nyt on menossa pääkopassa kun koko ajan tuntuu vain siltä että tavaraa on liikaa ja vieläkin liikaa. Saa nähdä miten kauan tämä kausi kestää, luultavasti se jossain vaiheessa taas muuttuu : )








Syy miksi halusin kokeilla mustaa pöytää olohuoneeseen, oli nämä uudet isoäidinverhotangot jotka maalasin mustiksi...


Tässä kirkkaudessa en saa millään hyviä kuvia ikkunaseinältä, mutta yrittäkääs hahmotella varjokuvista mitä olen saanut aikaiseksi ; )


Kirkkaus ja kevät kuvista huolimatta on niin ihanaa aikaa!  Vaikka vielä hetki taaksepäin ei olisi uskonut millään lumien lähtöön, niin kummasti vaan on lumikinokset pienentyneet...





...vaikka kyllä sitä vieläkin on : )



Miestä en ole taaskaan nähnyt kuin vilaukselta, hänen projekti kun sattuu olemaan pihalla. Sen verran on pitkälle edennyt, että alkaa olla aika tehdä siitä pian oma postaus. Sitä ennen...


...saatte arvailla mitä tästä valmistuu???

Viikon tympein päivä on selätetty ja torstaina menenkin jälleen Helsinkiin pariksi päiväksi, joten viikko menee äkkiä ja touhut jatkuvat taas viikonloppuna. Siihen saakka pyörittelen päässäni ajatuksia, tiedäppä mitä siihen mennessä keksin.
Mukavaa alkanutta viikkoa!

6 kommenttia:

  1. Kauniita ihania ratkaisuja, puusohvasta tuli kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mene vannomaan ovatko miten pysyviä, olohuoneessa on haastetta jota koitan ratkoa 😀
      Sohvasta tuli kyllä kaunis, sille pitäisi nyt löytää hyvä paikka missä se saisi loistaa upeudellaan.

      Poista
  2. Puusohvasta tuli todella upea, juuri oikea harmaan sävy. Hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niin tyytyväinen väriin ja sen myötä sohvasta tuli kaunotar. En nimittäin ollut aivan vakuuttunut sohvan käsinojien ja muiden kiekuroiden kauneudesta, mutta nyt ne näyttävät todella hienoilta. Kyllä väreillä saa paljon aikaan kun vain lähtee kokeilemaan.

      Poista
  3. Ihana postaus! Puusänky kaunotar sai arvoisensa maalipinnan:)
    Ihanaa kevättä sinulle! -Satuli-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satuli ja ihanaa kevättä sinullekin!

      Poista