VUOSI 2018

Niin se taas vuosi mennä hurahti ja monenlaista on sekin pitänyt sisällään, täytyi oikein alkaa miettimään mitä kaikkea onkaan tapahtunut vuoden aikana. Ja niin kuin se yleensä tahtoo mennä, vuoteen mahtuu niin surua kuin iloakin... isompaa ja pienempää.
Tammikuu alkaa meillä aina työn puitteissa talvi konferenssilla, niin myös tänäkin vuonna. Muuten edellisen vuoden tammikuu taisi menna lähinnä tytön uutta kotia laitellessa, se oli mukavaa yhteistä tyttöjen puuhaa...

Helmikuussa saimme sukuun pienen ihanan prinsessan ja minusta tuli kolmois täti 💓
Maaliskuussa prinsessa sai nimen ja työmatka Helsinkiin sattui sopivasti samoihin aikoihin kuin ristiäisetkin olivat, molemmista lapsistani tuli kummeja.

Maalis- huhtikuun aikana hiukan innostuin kotona maalauspuuhiin, olohuoneen ulosmenevät pariovet, ikkunapenkit ja makuuhuoneenlattia saivat uuden värin pintaan. Siinäpä ne tämän vuoden remonttihommat sitten olivatkin.

Vappuna pyörillä oleva pihasaunamme oli siinä vaiheessa, että juhlimme siellä tunnelmoiden melkein valmista saunaamme 😁

Toukokuussa kävimme äitini kanssa automatkalla Helsingissä Mamma Mia musikaalissa...

...ja samassa kuussa valmistui saunamme kokonaan ja pääsimme ensimmäisiin löylyihin. Eipä olisi uskonut miten kovalla käytöllä se on meillä siitä asti ollut! Nyt talvella ollaan muutaman kerran lämmitetty sisäsauna, muuten ollaan löylytelty monta kertaa viikossa pihalla.

 Kesä alkoi jo oikeastaan toukokuussa ja kesäkuussa nautittiinkin jo todella lämpimistä säistä.

Samalla heräsi ajatus omasta rauhasta ja kesäpaikasta, voisinko hankkia kenties jonkun pienen suloisen mummonmökin maalta! Työmatkoilla ajaessa näitä näkee ja ajatus sellaisesta alkoi pyörimään enemmän ja enemmän mielessäni, kunnes ilmoitin miehelleni sellaisen hankkivani tämän kesän aikana (Huom! Ilmoitin, sellainen minä olen) 😁 Siitä alkoi mummonmökin metsästys, aika monta hyvää vaihtoehtoaehtoa tuli käytyä monella eri paikkakunnalla. Ihania vanhoja pikkutaloja, mutta sitä oikeaa ei vielä kohdalle tullut kesäkuussa.

Juhannuksena otettiin asuntoauto taas käyttöön ja vietimme mukavan juhannuksen Raahen Multarannassa, siitä alkoi taas kesämatkailumme minikodin kanssa. 

 

Ennen lomaa lensin vielä kerran Helsinkiin työmatkalle missä kouluttajaporukkamme kokoontui...

Heinäkuu ja ensimmäinen lomamatka alkoi perinteisesti Fiskarsin- ja Billnäsin antiikkimessuilta, tällä kertaa mieskin lähti mukaan ja olimme liikkeellä asuntoautollamme. Matkamme kesti toista viikkoa, monta ihanaa paikkakuntaa!

 Lomalla reissattiin ympäri Suomea ja Ruotsia auton kanssa ja hellettä piisasi...

Elokuussa työt alkoivat jälleen perinteisellä kesäkonferenssilla ja tällä kertaa matkasimme Ruotsiin lentäen. Siellä teimme monenlaista kivaa, mutta parasta oli veneily Tukholman saaristossa ja päivä johtoportaamme kesähuvilalla!!

Tästä oli mukava aloittaa työt, mutta monta mukavaa omaa reissua oli vielä edessä.  Yksi niistä Kokkolan Rakkaudesta remonttiin tapahtuma missä pääsi jälleen huokailemaan ihanien vanhojen talojen sisustuksia ja remontteja, sekä ostoksille avoimien pihojen kirppareille 💓

 Elokuussa kävimme myös Juthbackan markkinoilla Uusi Kaarlepyyssä...

...ja samassa kuussa ennätin vielä löytää vihdoinkin elämäni rakkauden! Vallgård vei sydämeni ja niinpä minusta tuli onnellinen torpan emäntä 💓

Siitä alkoi yhteinen matkamme mikä loppui liian pian tältä erää syksyn lähestyessä.
Syyskuussa sattuma vei minut vieraululle työmatkallani vanhaan mummolaani. Ihania muistoja tuli mieleen lapsuudesta, muuttunut paikka mutta paljon myös tuttua... Retu-koiran koppi oli vielä metsän reunassa tallella 😍

Syyskuussa rakas anoppini muutti meidän kanssa samalle paikkakunnalle ja talo Kajaanista myytiin. Iso urakka tyhjennyksessä, mutta löytyi myös rakkaita muistoja miehen lapsuudesta 💓

Lokakuussa oli välillä jo pakkasta, mutta sitten taas yllättäin todella lämmintä. Vallgård laitettiin kuitenkin jo talviunille odottamaan seuraavaa kesää.

Kahdelta seinältä irroitimme jo hiukan pinkopahveja jotta näimme mitä alta löytyy, tästä on hyvä keväällä jatkaa...

Marraskuu toi mukanaan surua perheeseemme, läheisellä sukulaisella todettiin vakava sairaus. Olin todella väsynyt ja huoli kaikesta painoi päälle. Mutta voimia ja iloa elämään tuo siitäkin huolimatta perhe, ystävät ja nämä siskojen pienokaiset.

Pitkästä aikaa tapasin myös vanhan ystäväni ja kävimme Kajaanissa katsomassa Mininikkareiden näyttelyä museolla. Vanha harrastukseni sai sydämeni läpättämään, jospa joskus taas pääseen käsiksi tähän pieneen maailmaan.

Joulukuussa sain kuin taikaiskusta taas vireyteni takaisin, elämme päivän kerrallaan ja iloitsemme jokaisesta päivästä kun vielä täällä olemme kaikki. Toki myös yllättävä vanhan tuttavani kuolema antoi hiukan synkän lopun vuodelle, mutta nämä on asioita mille me emme voi mitään ja elämä jatkuu. Joulu meni rauhallisissa merkeissä kotona ja Tapanin-päivänä kävimme Kajaanissa missä olimme melkein kaikki koolla, äitini, siskot lapsineen ja tietysti omat lapseni ja pojan tyttöystävä. Olen onnellinen siitä että molemmat ovat löytäneet ihanat seurustelukumppanit rinnalleen ja elämä on heillä muutenkin mallillaan.

 

Vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä kahdestaan kotosalla oman rakkaan ukko-kullan ja kissojen kanssa, saunomista ja herkuttelua... mitäpä muutakaan.

 Hyvää Uutta Vuotta teille kaikille ihanille blogini seuraajille!

MINÄ NIIN NAUTIN TÄSTÄKIN

Olen siitä kummallinen ihminen että vaikka rakastan kesää ja valoisuutta, niin samalla myös nautin tästä pimeydestä vaikka en niin talvi-ihminen varsinaisesti olekaan. Toki toivoin ja odotin kovasti lunta valaisemaan ankeaa lumetonta ja sysimustaa maisemaa, onneksi se toive on vihdoinkin toteutunut. Siinä samassa joulufiiliskin sai otteen minusta ja jotain pientä joulutusta jo laittelin kotia koristamaan. Mikään hirveä koristelun ystävä en ole, mutta aina sitä jotain pitää laittaa merkiksi siitä että olemme menossa kohti vuoden suurinta juhlaa. Pääasiassa meidän joulun tuo kotiin kynttilät, pienet kuuset ja joulukukat... aaton kruunaa sitten tietenkin ylenpalttinen joulumässäily perinteisin jouluruoin ja ajattelinpa taas pitkästä aikaa ihan oikean kuusenkin koristella. Sen verran ihanan idean sain Muhoksen kirppiksen joulukuusesta. Joulua lähestytään meillä päivä päivältä ihanan kirjan muodossa, joka päivälle löytyy oma tarinansa...

Ja sitten fiilistelemään hämyisiin tunnelmiin...

Itsenäisyyspäivänä paistoi aurinkokin pitkästä aikaa. Kyllä talvimaisema on kaunista ja etenkin pitkän ankean harmaan kauden jälkeen siitä osaa nauttia!

Näissä tunnelmissa täällä elellään, mites teillä... joko joulu on saapunut kotiin?