LISÄÄ KISSAMAISTA MENOA

Aivan pakko jatkaa vielä tätä kissamaista linjaa, on ne niin syötävän kuvattavia ja hupakoita!

Taas jälleen täällä, meillä ei enään käydä yksin  vessassa :)

Mutta älkää nyt luulko kuitenkaan että tapanani on käydä siellä kameran kanssa!

Veljekset kuin ilvekset, tää on sitä rakkautta!

Älä tule häirimään!!! Meillä ei myöskään nukuta enään ilman lämmittäviä karvakasoja, Mauno tykkää nukkua hyvinkin reteesti meidän keskellä selällään rellottaen ja se kuorsaa! Kuvassa kuitenkin ollaan nyt pojan kanssa päikkäreillä.

Ja sitten tämä toinen vipeltäjäinen...

Kerttu ei ole yhä edelleenkään sylikissa, mutta koko ajan rohkeutta on tullut lisää ja uusinta uutta on tulo myös sänkyyn nukkumaan öisin. Meinasi viimeyönä vähän ahdastakin olla, taisin nukkua jokseenkin aika lähellä sängyn reunaa ja peitto osittain kissojen alla :D Joku varmaan sanoo tähän että hyi ja yök, mutta meidän puolesta saavat nukkua siinä jos haluavat...on ne niin lutusia mussukoita. Kun ei enään ole niitä pieniä lapsiakaan, niin täytyyhän sitä nyt jotain tilalle olla.

Antoisaa alkavaa viikkoa, taitaakin alkaa lumisateen merkeissä!

VESIPEDON UUDET KUJEET

Maunohan ei oikeastaan juo vettä muuten kuin suoraan hanasta ja nyt onkin tullut uusi intohimo tehdä se vessassa. Näyttää haasteelliselta ja hankalalta, mutta karvakuonosta se on nyt ehdottomasti paras tapa :D

Että näin meillä!

 :))

SILLIÄ JA RIKKINÄISTÄ RIIHIMÄKEÄ

Mrrrr...nyt olen vihainen, niin itselleni kuin myyjällekin! En ymmärrä miksi kukaan kehtaa laittaa myyntiin rikkinäistä tavaraa edes kirpparille. Tämä näkyy olevan hyvin yleistä, yksi hyvä esimerkki eräällä kirpparilla. Arabian kannu josta puuttuu iso palanen 28 €, no...on se siellä hyllyssä saanut ollakin jo vissiin useamman kuukauden. Näitä hauskoja kirppislöytöjä voi muuten käydä seuraamassa täältä blogista, välillä saa nauraa maha kippurassa :D
No palataanpa asiaan, kävin siis eilen kipparilla ja luulin tekeväni hyvänkin löydön...Riihimäen lasin kaunis vanha lasikippo, vain 3€. No totta hitossa moisen aarteen mukaan otan ja sitten...kotona kun irrotan ison hintalapputarran pois, huomaan että ovelasti sen alta paljastui vika. Perhana, palanenhan siitä puuttuu eikä se miksikään siitä muutu!!! Olen niin pettynyt myyjään joka mitä luultavimmin oli tarran tarkoituksella liimannut niin että vikaa ei huomannut ja samalla itseeni että en tarpeeksi hyvin tarkastanut astiaa. Ainut lohtu nyt on tuo hinta.

Jotain ehjääkin kuitenkin sain parilla eurolla...

...vaikka en silliä syökään, mutta jospa joskus joku muu. Minusta se oli niin suloinen ja aivan sopiva pari palloastioille sekä Arabioille. Että näin...tuiki tarpeelliset löydöt jälleen :)

Mukavaa alkavaa viikonloppua! Täällä jatkuu vaatekomeron kyhäily.

ENSI ASKEL VALMIIMPAAN

Jostakinhan se on aloitettava ja niinpä aloitin vaatekomeron teon takaseinän tapetoinnilla :D Tässä vaiheessa se oli helpoin toteuttaa, kun haitolla ei ole mitään ympärillä. Hyvä alku, tästä jatkuu sitten miehen osuus.

Näin sattumalta Bauhaussissa tämän tapetin ja siitä se idea kaapin taustasta sitten lähti...oli pakko saada.

Heissan!

RUPSAHTANUTTA KAUNEUTTA

Vaikka otsikosta päättelisittekin että kyse on minusta, niin ehei...vaikka mitä osuvimmin se voisi siihen soveltuakin ;D Kysymys on reissusta kotiinpaluun kunniaksi saatujen ruusujen jatkoajasta, jotain niin kaunista ja herkkää niissä on vaikka ovatkin aivan armottoman kuolleita.

Eihän noita raaski roskiinkaan laittaa, kauniit värit tulivat esiin vasta kuivumisen jälkeen. Viikonloppuna saimme vieraiksi vanhempani Kajaanista sekä tyttären joka on ollut viikon jo pois kotoa, hänellä alkoi työharjoittelu Vuokatissa. Kokonaista kahdeksan viikkoa saa neitokainen harjoitella hiukan oikeaa työelämää ja itsenäistä asumista ja me täällä kotona sitä hiljaisuutta mikä johtuu eniten jatkuvasta nuoriso musiikin puutteesta. Antoisa kokemus tytölle varmasti, hurjasti oli kertomista jo muutaman päivän ajalta. Olemme kyllä saaneet vaihdossa pojan kotiin väliaikais majoitukseen, kahden viikon päästä hänen tiensä suuntaa Helsingin suuntaan. Ihana viikonloppu takana, kaikki rakkaat kasassa. Mitään sen ihmeempiä emme tehneet, jutustelua ja hyvää ruokaa. Äidin kanssa käväisimme sunnuntaina parit kirpparit katsastamassa, sieltä löysin tämän...

Hauska kannellinen purnukka, olisiko sopiva vaikka emännän salaiselle karkkikätkölle...

...siellä se on hyvässä tallessa kaapin päällä ;D

Tästä on hyvä taas aloittaa arki, vaikkakin hiukan masentavan syksyisen sään merkeissä. Mukavaa alkavaa viikkoa!

SEINÄHÄN SIIHEN TULI

Aulan puoli alkaa olla viittävaille valmis, mutta hätäisenä otin tietysti jo taas kuvat ennenkuin kaikki on tehtynä. Kysymys on enään listojen maalauksesta, joten kyllä nyt jo ilkeän paljastaa aikaansaanoksemme. Ihanaa kun se ikävä kaariseinä on vihdoinkin pois!

Varastostamme ei löytynyt oikean sävyistä valkoista, joten päädyin kokeilemaan miltä harmaa seinä tässä näyttäisi. Tykkään...nyt vain jää mietittäväksi maalaisinko vielä toistakin (tai toisiakin) seiniä???

Lamppu on viimekesän rompepäivien löytöjä, nyt sekin löysi oman paikansa kodistamme.

Ovi vie makuuhuoneeseemme. Tässä oli aiemmin tuplaovet entisten kokoustilojen äänieristyksen vuoksi. Otimme pois hankalan väärään suuntaan aukeavan oven ja siistimme ovenkarmista pois ylimääräiset saranat ja muut kolot, nyt näyttää eri hyvältä.

Nyt kyllä tämä kuvaajamestari ei oikein onnistunut otoksissaan mitenkään parhaiten, kuvat tuntuvat olevan vinoja ja epätarkkoja. Mutta en malttanut olla näitä laittamattakaan, kääntäkää ruutua vinoon jos oikein huippaa ;D
Seuraavaksi siirrymme sitten makuuhuoneen puolelle rakantamaan komeroita. Löysinkin jo ihanan tapetin komeron taustaksi, mutta siihen palaamme sitten myöhemmin.

Aurinkoista viikonloppua!

VIIKONLOPPUNA TAPAHTUNUTTA

Viime viikonloppuna oli jälleen syksyn Antiikki- ja keräilymessut Oulussa ja kuten arvata saattaa, olihan siellä käytävä pällistelemässä runsasta tarjontaa ja tervehtimässä tuttuja kauppiaita. Jokin taitaa nyt viirata todella päässäni, sillä en jaksanut oikein innostua mistään ja paikalla taisin viipyä peräti 1 ja puoli tuntia...kyllä mieskin oli ihmeissään kun rouva palasi niin pian kotiin :D

Jotain kuitenkin löysin, jotain aivan pientä...

Tässä kaikki, valokuva vuodelta 1910 ja vanhatkoukut...ei huono!

Sillä välin kun lähdin humputtelemaan messuille, jäi miespolo uurastamaan remontin pariin. Tästä se taas kesätauon jälkeen lähtee, vuorossa aulan kaarevan seinän suoristaminen ja makuuhuoneenpuolelle suunnitelmissa kauan kaivatut vaatekomerot.

Tästä aloitettiin...

Ja niin lähti seinä...

...uutta tilalle...

...tältä näyttää tänään. Tässä vaiheessa ei minusta juuri ole apua ollut, mutta maalausta ja tapetointia on luvassa lähipäivinä.

Tähän tulee komerot tilalle. On se niin onni kun on taitava remppamies omasta takaa, täytyy kyllä ihailla ja kiittää...pus pus!!

Mukavaa alkavaa viikkoa!