Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







keskiviikko 2. tammikuuta 2013

KÄRSIVÄLLISYYS VOITTAA KAIKEN

Näinpä se pikkuhiljaa näkyy tännekin taloon tulevan kunnon jouluähky, niin syömisen kuin joulukoristeidenkin suhteen. Joten pikkuhiljaa aloitin joulukoristeiden keräilyn takaisin laatikoihin ja laatikot kuskataan ullakolle piiloon odottelemaan seuraavaa joulua. Valot ja ikkunatähdet saavat varmasti vielä jäädä toistaiseksi, pienet valot pimeään aikaan ovat niin tunnelmallisia ja kauniita. Tuntuu kuitenkin ihanalle ajatella että tästä sitä lähdetään taas kevättä ja valoa kohti menemään, muutama kuukausi vain.


Tålamod övervinner allt... näinhän se on: kärsivällisyys voittaa kaiken!!
Sitä tässä kyllä välillä todellakin kaivattaisiin enemmänkin... sitä kärsivällisyyttä nimittäin. Pakko myöntää että olen aika malttamaton hätähousu monessa asiassa ja kärsivällisyyttä kaivattaisiin joskus myös lisää aika rutkasti näiden teinien kanssa eläessä ; )



No tämän taulun tekemiseen ei kulunut aikaa kovin pitkään, teksti paperille, tulostus, paperin uittaminen kahvissa ja pisin aika taisikin mennä paperia kuivatessa. Juuri sopivan nopsa askartelu minulle!

Eipä täällä sen ihmeempiä, palaillaan taas kun asiaa ilmenee!

12 kommenttia:

  1. Ajattele, miten helppoa tuunausta!! Ja miten hieno siitä tuli noin pienellä vaivalla.

    Oikea suunta, kamuseni ;D

    Ai niin, ne teinit...meillä ei vielä ole paljoa murinoita, vaikka pikkaisen yritystä onkin *mä täällä odottelen niitä tuulia*

    Taitaa äiteellä vain olla ikuinen (pieni) kapina päällä *ainakin katseiden mukaan*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo... on ne teinit välillä (suurimmaksi osin ehkä kuitenkin) aika mukaviakin, pikkasen ätrsyjä ja itepäisiä vaan.

      Poista
  2. Ah, tuli mieleen yks ikuisuustauluprojekti....jos mä vielä joskus.... :)

    VastaaPoista
  3. Minulla niitä projekteja taitaa löytyä useampikin... sitten joskus.

    VastaaPoista
  4. Lukaisinpa tuossa kaikki lukemattomat postauksesi läpi, ja tulihan se pääkin siellä vastaan! Hieno!
    Tykkään katsella näitä kuviasi, ne on niin tunnelmallisia ja niin täynnä kaikkea kivaa :) Kuten sanottu, olet niin oikeassa niiden kirppislöytöjen ihanuudesta - ja ihanasti "puolustelit" kodin laittamista ja tavaroiden hankkimista, mutta juuri niin se(kin) menee!
    Ja sitten tuo karvainen pallero, voi että kun on niin söpönen :) Meillä yksi söpönen maukuu jalkojen juuressa juuri nyt, että kipossa on pahaa ruokaa, anna parempaa! Ja palvelijahan menee....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siinä ainakin olet oikeassa, että kuvat ovat täynnä kaikkea kivaa ;) Jotenkin tätä tavaroiden hamstrausta pitää puolustella ja selitellä itsellekin, joskus on nimittäin itsekin sitä mieltä että tässä ei ole mitään järkee... mutta ne kirpparit ja etenkin se Vaalan sellainen!! Tehkääpäs tekin joskus retki Vaalaan Pepin kanssa.
      Onko teilläkin käynyt niin, että kissa on valtias talossa jota me ihmiset sitten palvellaan parhaimpamme mukaan? :))

      Poista
    2. Näin se on, joskus joutuu vähän selittelemään itselleen :)
      Vaala voisi olla vaarallisen hauska paikka, luulen, että siellä voisi iskeä hulluus :D
      Ainakin siinä kohtaa olen täysi alamainen, että Lara nukkuu aina yöt jaloissani, ja minä olen se joka kiltisti varoo ja kiemurtelee kyljeltä toiselle, ettei prinsessan uni häiriintyisi. Ei tule mieleenkään potkia kissaa muualle nukkumaan :D

      Poista
    3. Olet täysin oikeassa, Vaalan kirpparilla TULEE hulluksi... olet varmasti sen huomannutkin Satun ja minun postauksista. Meillä sama juttu, Arttu kun nukkuu sängyssä niin me muut sitten kökötetään mitä omituisimmissa asennoissa sängyn reunalla :)

      Poista
  5. Hyvää alkanutta vuotta! ♥ Toivottavasti Artun vointi kohenee...

    Mä niin tiedän tuon teinien kanssa elämisen, onneksi vielä muutama vuosi seuraavaan koitokseen... Just ja just on entisistä päästy! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinähän se tiedät, mutta on ne niin ihania yöeläjiä että!
      Toivomme parasta Artun suhteen, nyt vain emme voi muuta kuin odotella :(
      Hyvää ja antoisaa uutta vuotta sinullekin Ira ja koko perheellesi.

      Poista
  6. Kärsivällisyyttä tässä nyt tarvitaankin kevättä ja puutarhaan pääsyä odotellessa! No pikkuhiljaa sieltä se tulee♥
    Kivan taulun teit ja melko helpostikin vielä :)
    Iloisaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se tästä lähtee nopsasti menemään kevääseen kin alkaa päivät pitenemään.
      Mukavaa loppuviikkoa sinullekin Hilma!

      Poista