Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







torstai 11. toukokuuta 2017

NO NYT ON MAAILMANKIRJAT SEKAISIN

Luultavasti jokainen on jossain määrin taivastellut tätä Suomen kevättä joka yllättää joka päivä tänä vuonna. Välillä ollaan jo hurrattu kun on saatu pari lämmintä päivää ja sitten taas ollaan pakkasen puolella, vuorotellen lunta ja aurinkoa. Tänään kun katsoi ikkunasta ulos oli näky välillä tämä...


...sitten alkoi satamaan lunta...


 ...kahden tunnin päästä näkymä oli tämä...


...ja seuraavan kahden tunnin jälkeen tälläiset maisemat taas...


On tainnut meidän oma pihakukko Mattikin mennä sekaisin, tuli mieleen eräs näytelmä...



...liian paksu tintiksi : ) Taitaa omakin pää olla sekaisin kun tulevat joulukoristelut vain pyörivät päässä.




Seuraavan joulun kattaukseen sisältyy nämä aarteet. Poronsarvi ja vanha tinavati ovat jälleen löytö luottapaikasta Tarinat-putiikista. Kun sitä taas mennään näin pääpyörällä, selittänee se myös nämä  suunnitelmat...



Ruututapetti löytyy omasta varastosta, on ollut siellä jo varmasti lähemmäs kymmenen vuotta. Nyt taidan ottaa sen käyttöön ja vaihtaa hiukan keittiön tunnelmaa.




Yläkerran aulaan tekee mieli hiukan sävyä, tämä Sandbergin tapetti on todella kaunis.



 Kirjassa on monta muutakin ihanaa tapettimallia, tekee tietysti asiasta aina hankalampaa : )



Vielä kerran katsoin mahdollista värin vaihtoa tähänkin kohtaan...mutta toisaalta Juhannusruusu sopii kivasti keittiön pikkuruudunkin kanssa yhteen.
Katsotaan nyt mitä toteutan mitä en, se voi katsokaas olla taas huomenna ihan eri mieli ; )

2 kommenttia:

  1. Ei ihme, että Pekka Pouta repesi kesken säälähetyksen:D
    Kivoja löytöjä<3

    VastaaPoista
  2. Pekan säätiedotus oli kyllä huippu, eihän tässä voi enään itsekään muuta kuin nauraa. Ja kun näin äitienpäivänä katson ulos, yllätys... sataa lunta : )

    VastaaPoista