Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 18. syyskuuta 2017

AARRE

Sain äidiltäni jotain ihanaa, nyt isän pois menon jälkeen tämä on tunnearvoltaan rakkaimmista rakkain esine!




Lasten lautanen on 40-luvulta ja ollut käytössä isälläni ja luultavasti myös tädilläni, kaunista Arabiaa suloisilla siirtokuvilla. Tämä on aarre joka herättää haikeita tunteita!!

2 kommenttia:

  1. Ompa kaunis. Tunnearvon lisäksi lautanen on muutenkin arvokas joten se on todellinen aarre:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän että lautanen on aarre monessakin mielessä, tunnearvo tekee siitä vieläkin arvokkaamman. Vanhat astiat ovat niin kauniita ja nämä lapsiaiheiset kuvat eritoten!

      Poista