Ihanasti kotona: MINUN IHANUUS

Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

MINUN IHANUUS

Tämä komistus kyllä yllätti kotiin saapuessa, sillä se näyttää vieläkin kauniimmalta kuin silloin kun sen ostin. Kirpparilla se nökötti muiden kaappien joukossa ja melkein jopa jätin sen ostamatta... huh, se olisi ollut iso virhe. Hintaa tällä ei ollut juuri mitään, on meinaan aika suuri ja niiiiin hieno!! Vielä toistaiseksi se nököttää meilläkin toisen kaapin kanssa vierekkäin ja seinähässäkkä tässä on vähän levoton kokoonpano, mutta tähän on tulossa muutosta. Kaapin takana olevan seinänpätkän kuitenkin jo tapetoin tänään ennen kuin kaappi raahattiin paikoilleen. Tässä se nyt sitten on, minun ihanuus!!!

Tavaraa se imaisee sisälleen melkoisen määrän, eikä tarvinnut edes ahtaa tupaten täyteen...

Tähän on tarkoitus jatkaa seinää ja vieressä oleva kaappi ym. hässäkät lähtee pois.

Maalausta olisi suunnitteilla (ei kaapin), olen kyllästynyt tähän liian punaiseen ilmeeseen ja siinä missä pystyn sitä vähentämään niin sen teen. Projekti etenee sitä mukaan kun viitseliäisyyttä riittää, eli aika hitaasti ; ) Miehestä ei oikein ole nyt apua täällä sisällä, hänellä on aivan oma kiva projekti menossa pihalla. Siitä voisinkin jo tehdä pienen paljastus postauksen seuraavaksi, sen verran siellä ollaan jo edetty. Meillä nämä touhut eivät kyllä lopu koskaan, mutta oikeastaan se on hyvä juttu se... mitä sitä sitten tehtäis???

Aurinkoista sunnuntaita!