Melkein jo luultiin että kohta päästään pihaa haravoimaan, mutta mitä vielä... lunta on tullut viikon aikana niin paljon että talvikin alkoi taas näyttämään siltä niin kuin pitääkin täällä päin. Tykkään kyllä että on lunta, mutta toisaalta alkoi jo tottua siihenkin että sitä ei ole. En siis ole enään aivan varma onko tämä kivaa vai ei, tuntuu aivan siltä kuin kevät olisi karannut jonnekin kauas hamaan tulevaisuuteen. Hassua, sillä kyllähän me nyt jokainen tiedetään että ei kevät ole vielä tammikuun tai helmikuunkaan aikana... mutta siltä se vielä vähän aikaa sitten tuntui.
Tänään sentään paistaa aurinko, hiukan piristystä harmauteen ja kevättä kotiin tuo mieheni tuomat kukkaset.
Talven aikana on ollut hyvää aikaa tehdä taas suunnitelmia ensi kesän puuhista torpalla ja pientä listaa onkin jo kertynyt tavotteista mitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Viime kesänä saimme kuitenkin tehtyä enemmän kuin osasin edes odottaa, saatiin mm. keittiö tehtyä huonemuutoksineen. Se oli niin suuri asia ja parannus, että nyt ei mitään ns. pakollista edes ole tehtävänä vaikka paljon puuhattavaa onkin edessä. Mies on kunnostanut Vallgårdin varastosta löytynyttä ulko-ovea, joka vaihdetaan entisen vinksahtaneen tilalle. Ikkunoitakin olisi kunnostettavaksi, mutta tehdään niitä sitten pikkuhiljaa kun ennätetään. Sähköhommia teetätetään sen verran että saadaan parin huoneen vanhat johdot uusittua ja muutama pistorasia keittiöön.
Aloitin myös leikekirjojen tekemisen torpan eri vaiheista, tunnelmista ja remontin kulusta. Kuvia on niin valtavasti, että sain heti kolme kirjaa niistä täyteen. Tästä jatketaan taas sitten ensi kesän tapahtumilla.
Leikekirjaa varten aloin tutkimaan parin huoneen tapettikerrostumia vuosien takaa. Emme ole ottaneet pois kuin yhden seinän osuudelta kaikki, ne tulee jäämään hirsipinnalle. Toisiin seiniin jäi kaikki historia säilöön tuleville sukupolville uuden tapetin alle.
Tällä kertaa ei ihan 17 kerrosta löytynyt niin kuin vanhemmalta osalta taloa, mutta aika kiitettävä määrä oli tämäkin. Kuusi kerrosta ja pinkopahvi, seuraavat neljä kerrosta ja taas pinkopahvi, sen alla suoraan hirsiseinän päällä kaksi tapettia + maali roiskekuvioineen.
Olisi niin kiva saada tietoa miltä ajalta vanhimmat tapetit on, vaikka sen tiedän että 1800-luvulta ne ovat taatusti. Tämä osa taloa on jatkettu tuolla vuosisadalla ja luulen että silloin on nämä ensimmäiset myös seiniin laitettu. Kylläpä olisi upeaa kun pääsisi aikakoneella kurkkimaan millaisia asukkaita ja sisustajia talossa on siihen aikaan oleillut. On myös huikeaa ajatella että ehkä joskus joku tulevaisuudessa ihmettelee myös meidän aikaansaannoksiamme, jätämmehän me taas sinne oman aikamme historian jälkeemme. Minusta on tärkeää että emme hävitä sieltä sitä mikä on tallessa yli 200-vuoden takaa. Lisäämme vain lempeästi oman kerrostuman sen lisäksi ja vaalimme talon historiaa.
Kivoja suunnitelmia kuitenkin on tehty ja mikään ei tietysti pysy kunnossa seuraavaa 200 vuotta jos siitä ei pidä huolta. Tapetointia, hirsiseinien putsausta ja vessan tekoa... siinäpä sitä mukavaa sisäremonttia olisi.
Sain mallipalat ihastuttavista käsityönä tehdyistä vanhanajan
laatoista, tätä olisi tarkoitus laittaa joko keittiöön tai vessaan pieni
tujaus. Sininen on ehdottomasti oma suosikkini, se on valintani vaikka
vihreästä muuten tykkäänkin yleensä enemmän.
Se on kuulkaas ens kuun jälkeen huhtikuu, joten kyllä tässä pian taas päästään puuhiin. Mukavaa alkanutta viikkoa ja helmikuuta!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti