Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







tiistai 7. heinäkuuta 2015

EI MITÄÄN JÄRKEVÄÄ

Eilinen lomapäivä meni aivan nautiskellessa aurinkoisesta päivästä ja vapauden tunteesta, haahuillen pitkin tiluksia ja miettien mukavia asioita...siitä miten onnekas olen kun olen tässä ja nyt. Voi kun muistaisimme olla kiitollisia joka päivä elämästämme silloin kun asiat ovat hyvin. Vastoinkäymisien jälkeen sen huomaa ja osaa arvostaa, mutta siihen myös tottuu.
Kun en mitään järkevääkään saanut tehtyä, niin sisustelinpa taas pihaa kun ei sisälläkään nyt huvita sitä tehdä. Muistin että varastossa on myös tällainen rautapöytä ja niinpä hain sen sieltä esille...


Kirppistavaroita kaivellessa löysin myös tämän vadin ja muistin myös varastossa olevan kannun, niistä syntyikin kiva kokonaisuus kun vielä kävin hakemassa siihen kukat tienvierellä olevista pensaista : )







Mies nauroi kotiin tullessaan (ajatelkaa nyt!) että kukahan tuolla nyt sitten istuu...mitähän se sillä tarkoitti???


Minä tietysti, tässä oli oikein kiva lueskella kuusenoksien alla varjossa : ) Mutta vaikka en siellä istuisikaan, niin on se kiva katsella ainakin!!

6 kommenttia:

  1. Miehet....
    Kokonaisuus on kiva, ja tuoli syötävän suloinen.

    VastaaPoista
  2. Miehet...mitä ne tietää mistään *heh*
    Ihana paikka ja näenkin sinut siellä tyytyväisenä kesästä nauttien istuvan ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vaan, kyllä me ollaan niin samalla aaltopituudella!

      Poista
  3. Minustakin se on kivan romanttinen

    VastaaPoista