Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 20. heinäkuuta 2015

KUMMITUSRETKELLÄ

Olipas meillä ihana tyttöjen oma reissu Helsingissä, ajelimme tyttären kanssa autolla aivan kahdestaan Oulusta etelänihmeitä katselemaan. Olimme siskoni luona majoituksessa ja samalla näimme tietysti myös toista siskoani ja ihanan suloista pikku Leo-poikaa sekä tottakai myös omaa "pientä" mussukkaa joka asustelee siellä myös.
Monenlaista kivaa ennätettiin tehdä, mutta paljon vielä olisi ollut kiva tehdäkin. Olemme kuitenkin lähdössä uudelle reissulle Pietarsaareen miehen kanssa, joten kotiin oli jo välillä pakko tulla.

Yksi hauskin kohde oli retki joka me tehtiin porukalla Kruunuvuorelle hylättyjen autioiden huviloiden aavekaupunkiin. Juuri kun sinne pääsimme alkoi satamaan vettä, mutta oikeastaan se teki seikkailustamme entistä hauskemman kun osasimme ottaa sen huumorilla. Olimme hiukan ensin eksyksissä ja etsimme autiotaloja liejuisella polulla märät balleriinat jalassa, oikeat ladyt seikkailemassa. Mutta sieltähän ne löytyivat ja tunnelma oli vähintäänkin mystinen ja aavemainen.


Tämä oli ensimmäinen surkea löytömme. Jatkoimme matkaa...kaikista reippain kummitusten etsijä taisi olla 4-vuotias Leo joka oli hyvin harmissaan kun emme nähneet ihka oikeaa kummajaista : )







Vaikka paikka on aika piilossa, on täällä tainneet osata majailla monenlaiset "asukit" vuosien aikana. Harmittaa miten joka paikka täytyy sotkea ja rikkoa.







Täällä tuli jotenkin surullinen olo kun katseli paikkoja. Voi vain kuvitella miten ihania rakennukset ja pihat ovat olleet ennen ja nyt nämä sitten tämän kesän jälkeen häviää kokonaan, sillä talot puretaan ja tilalle tulee uutta asutusta. Sijaintihan on aivan upea!










Oma mielikuviteksuni alkoi jo näkemään miten ihana olisi tämäkin talo jos se olisi pidetty kunnossa.



Siellä olisi puuhellaa, räsymattoja, ihania ovia ja ikkunoita...





 Surullista...



 Huvilat sijoittuvat pienen lammen ympärille, joka näyttää tänäpäivänä vähintäänkin pelottavan kauhutarinan synkeitä salaisuuksia täynnä olevalta paikalta.



 Huviloita oli toki enemmänkin, mutta käykää tutustumassa lisää täällä. Sieltä löydätte tietoa paikan historiasta, jota en nyt tänne tämän enempää ala kertomaan. Ja jos vielä haluatte nähdä tämän paikan livenä, niin käykää ihmeessä siellä tänä kesänä koska ne todellakin puretaan pian pois.

Helsingin matkaamme sisältyy muutakin kivaa, siitä lisää toisena päivänä!

10 kommenttia:

  1. Surullisenkiehtova paikka ja kiva oli lukea historiaa tuolta linkistä. Kiitos kun esittelit :) Jos lähempänä asuisin niin varmasti kävisin retkellä tuolla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linkin takana oli niin hyvin esitelty tämä paikka, joten ajattelin päästä helpolla. Omalla karmivuudellaan kiehtova paikka, onneksi siskoni keksi ehdottaa meille täällä käyntiä.

      Poista
  2. Kyllä on todella surullista. Ja ilmiselvästi näiden on annettu ränsistyä, tuhoutua ja lahota. Niistä on valitettavasti haluttu päästä eroon :((.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surullista, ja nämä ei kyllä ole valitettavasti edes ole ainoita. Kyllä vanhat talot olisi niin ihana pitää kunnossa, mutta valitettavasti johonkin aikaan näitä ei arvostettu olenkaan.

      Poista
  3. Jokaisesta alueen huvilasta löytyy jonkinlaista historiikkia täältä: http://urbanex.ninja/kohde/kruunuvuoren-hylatyt-huvilat/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä, täytyy käydä tutkimassa tarkemmin.

      Poista
  4. Hei Johanna,
    Jotkut noista hylätyn rakennuksen ovat aivan uskomatonta. Mikä suuri seikkailu sinulla on ollut tutkia niitä.
    Iso hali,
    Giac

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, todella harmi että kauniit rakennukset on annettu mennä tähän kuntoon. Oli todella mahtavaa vielä ennättää näkemään tämä paikka!

      Poista
  5. Voi miten upeita huviloita, kyllä on niin surullista kun ne on tuolla lailla päässeet rapistumaan...
    Mielenkiintoinen retkikohde on sinulla kyllä ollut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä todella mielenkiintoinen tutkimusmatka, tällaisia voisi tehdä useamminkin. Kyllä tuolla vaan tuli haikea olo, jotenkin niin surullisen näköinen ilmestys ja kun ajattelee millaista siellä on joskus ollut!

      Poista