Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







perjantai 10. heinäkuuta 2015

TUNNELMASTA TOISEEN

Mitäpä sitä ihminen muutakaan lomalla harmaassa säässä tekee kuin ihmettelee kotinsa nurkkia ja miettii mitä sitä tekisi. En oikein saa tartuttua mihinkään järkevään, vaikka kodin monet nurkat kyllä odottaisivat pientä kohennusta. Mutta olen antanut luvan itselleni, että saan olla lomalla tekemättä yhtikäs mitään tai sitten jos huvittaa niin tartutaan hommiin. Mitä siitä, että ikkunat on pesemättä, pitäisi siivota ja pukuhuoneen maalauskin jäi kesken, kun ei huvita niin ei. Huomaan olevani paljon tehokkaampi kun olen töissä päivät, kumma juttu??
Niinpä se ainut "järkevä" teko on ollut heilua kameran kanssa ja kirppistavaroita etsiessä nurkista. Mutta koen sen kyllä hyvänä ja tarpeellisena, sillä aika paljon olen saanut ylimääräistä tavaraa myyntiin. Jotain kyllä on myös mielenmuutoksen vuoksi kannettu takaisinkin, mutta onneksi vain aivan muutama juttu.
Yksi oli tämä pöytä, jonka asettelin väliaikaisesti portaikkoon. Siitä tuli niin kiva kokonaisuus, että täytyy keksiä sille parempi paikka yläkertaan kunhan pääsemme sitä remppaamaan...eli tekemään väliseiniä.


Peilit ovat hiukan liian alhaalla, koska jykevät naulat eivät suostuneet irtoamaan seinästä naisvoimin...joten odotellaan miestä kotiin. Mutta en malttanut olla ottamatta kuvia, sen verran kiva siitä tuli vaikka kuvissa en aivan onnistunutkaan saamaan tunnelmaa esiin hankalista kuvakulmista ja suht hämärästä tilasta johtuen. Siksi kuvia tulikin aikamoinen pläjäys, jotta saisitte edes hiukan jujusta kiinni.
















Meidän kodissamme nämä tunnelmat ja tyylit hiukan heittelee eri tiloissa, mutta mitä siitä...ei se niin turhan tarkkaa ole. Eikä meillä sitäpaitsi ole mitään tyyliä, rakkaus kaikkeen vanhaan ja kauniiseen on se juttu, kotimme on meidän näköinen ja tyylinen.








Ikkunaan on viittävaille valmis idea tulossa, taas yksi aarre joka "pelastui" kirppiskasasta ; )












Illalla polteltiin kynttilöitä hämärässä ja jännättiin tietenkin kuka on tuleva tangokuningatar.

Tulipas tästä vallan valtava kuvapostaus, mutta kun tässä kiertelee huoneesta toiseen joutessaan niin mitäpä siitä muutakaan seuraa. Mutta nyt kyllä ryhdistäydyn ja alan touhuamaan jotain todella hyödyllistä, kuten vaihtamaan petivaatteita...plääh!

Tänään olisi kyllä ollut Vaalassa uusikuorma aarteita ruotsista myynnissä, mutta kun tätä tavaraa löytyy jo omasta takaa ja aivan täältä omasta kotokaupungistakin niin hirveä houkutus ei ollut sinne lähteä. Huomenna olisi huutokauppa Kiimingissä, jossa kuuluisa huutokauppakeisari Palsanmäeltä Helinsä kanssa on hommissa. Taidan käydä uteliaisuuttani katsomassa, ei ole tullutkaan käytyä pitkään aikaan huutokaupoissa. Ensi viikolla lähden tyttären kanssa Helsinkiin, harkinnassa Tallinna jos säät ovat suotuisat. Seuraavalla viikolla miehen kanssa suuntana Pietarsaari...joten luulen että näitä aarteita saattaa tulla vastaan näissäkin paikoissa.

Hei vaan!

Ps. Sähköpostiin on tullut jo kyselyitä kirppispaikasta, mutta vielä mahtuu  mukaan ja myytävää riittää siitäkin huolimatta että olen jotain vielä pois ottanut omaan käyttöön. Eli tervetuloa sunnuntaina, maanantaina tai tiistaina klo 13-16 tekemään löytöjä. Annan osoitteen sähköpostinkautta: sofiantupa@kajaani.net

4 kommenttia:

  1. Kiitos Johanna,aarteet kotona!
    T:Päivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, toivottavasti niistä on sinulle paljon iloa!

      Poista
  2. Ihanan näköistä, kyllä riittää fiilistelypaikkoja ♥
    Vaalassa oli sanoisinko...pienimuotoiset suurkirpparipäivät ☺ Tavaraa oli, mutta ostin säästeliäästi ja kitsaasti - hain varaamani peilisetin ja vain pari pientä ihanuutta kotiin ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan siellä varmasti ollut kaikenlaista, mutta eihän sitä mahottomia tarvitse. Ihmisiä on varmasti riittänyt, on se vaan niin jännä kylä! Laitahan kuvia löydöistä, aina täällä ollaan hengessä mukana ;)
      Niin...ja kiitos kommentista, täällä vaan tyhjänpäiväisenä fiilistellään. En osaa olla näköjään lomalla, tai sitten nimenomaan olen sitä.

      Poista