Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 1. toukokuuta 2016

MELKEIN TYYTYVÄINEN

Haastava olohuoneemme alkaa olla siinä pisteessä että alan olla jo melkein tyytyväinen. Kalusteet ovat nyt mieleiset lukuunottamatta sohvaa. Se on aikansa palvellut ja kun sopiva sattuu kohdalle saa entinen väistyä uuden tieltä. En ole vielä asian eteen tehnyt mitään etsiskelyyn liittyvää, mutta luulen että pian alan olla kypsä sillekin ajatukselle. Auringon paisteella tänään huomasin sohvan näyttävän lilalta...hyi, sehän ei kyllä käy!!







Hankin kotiimme kolmannen ihanan taljan Tarinat-liikkeestä, vaalea piristää tilaa nyt kun kaapin väri vaihtui tummemmaksi. Nämä tiibetinlampaantaljat ovat niin ihanan silkkisiä, pehmeitä ja kevyitä, aivan erilaisia kuin suomalaisten lampaiden taljat.




Vitriinin sisältö piiloutuu pitsien taakse...


Tässä uusi tv-kaappimme...





Aivan loistoyksilö, vaihdoimme vain laatikot yläreunasta hyllyn alle ja muutimme hiukan saranointia jotta ovet aukeavat kokonaan (saranat eivät ole vielä tässä kuvassa paikoillaan ja kaapin sisälläkin näkyy vielä vähän ylimääräistä tavaraa vitriinistä). Nyt mahtuu sisälle isompikin toosa kunhan sen aika tulee ; ) Kaappi on löytö Oulusta Wanhan Talon Tavarat nimisestä liikkeestä.

Tarinoista löysin ihanan vanhan räsymaton eteiseen...



 ...voisi siis sanoa että eteinenkin on nyt sitten mattoa myöten valmis.
 En tiedä voiko kodinsisustuksesta koskaan sanoa että se olisi valmis, luulen että se on aivan mahdoton yhtälö tällaiselle mielensämuuttajalle ; ) Mutta se että tavarat eivät enään ole pahvilaatikoissa ja tavarat näyttäisivät olevan jotakuinkin omilla paikoillaan, tuntuu todellakin siltä että asumme valmiissa paketissa.

Aurinkoa tulevalle viikolle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti