Ihanasti kotona: TUOREITA JA VÄHÄN VÄHEMMÄN TUOREITA

Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!

torstai 9. maaliskuuta 2017

TUOREITA JA VÄHÄN VÄHEMMÄN TUOREITA

Eilisen naistenpäivän kunniaksi mies toi kauniin värikkään tulppaanikimpun. Mietin oikein että onko yhtään merkkipäivää tai muuta vastaavaa milloin hän ei olisi tuonut kukkia. Eipä ole, ennen sain jopa ruusuja siitä hyvästä jos olin ollut pahalla tuulella... nykyään en??? Onkohan meille tullut arki vastaan : )

Arki tai ei, mutta on minulla ihana mies kaikipuolin!!

Vähän vähemmän ihania ovat viherkasvini kaapin päällä! Yleensä laitan talven jäljiltä surutta kaikki raihnaiset kukat pois, mutta vielä on joukkoon jäänyt pari kituvaa kasvipoloa muistuttamaan pitkästä pimeästä ajasta. Elän siinä toivossa että saisin nämä taas kukoistamaan, mutta luulen että pian astelen Bauhausin kukkaosastolle hakemaan hiukan virkeämmän näköiset lajitoverit tilalle. Siellä onkin ollut hyvät valikoimat taas tarjolla ja siihen nähden mitä kukat maksavat, en näe mitään järkeä katsella näitä raihnakkeita kotosalla. Saviruukut ovat niin kauniita että ansaitsevat jotain kauniimpaa, vanha saviastia on Tarinat-kaupan aarteita.

Se olisi taas sitten viikonloppu pian edessä. Viikot ovat hurahtaneet vauhdilla reissatessa Helsingin ja Tornion välillä, luulen että kun huomenna käyn vielä Raahessa niin kahteen päivään en astu kotipihaa kauemmaksi : )