Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







torstai 18. toukokuuta 2017

ROJUA JA ROMPETTA

Ei sitä ihminen osaa aivan ostamattomaksikaan heittäytyä, vaikka täytyy kyllä sanoa että kirppiksillä käynnit ovat olleet todella harvassa. Reissuja kyllä on ympäri Suomea viikottain, tälläkin viikolla ollaan taas ennätetty olla Helsingissä, Haapajärvellä ja Torniossa : ) Tänään sitten tuolla viimeisimmässä paikassa poikkesin Vaarin Vintille ja muutaman romuromanttisen aarteen mukaani haalin.









Olen koittanut olla haalimatta kotiin mitään ylimääräisiä härpäkkeitä enään lisää, mutta nyt sorruin. Näitä vanhoja vuokia, purkkeja ja purnukoita ym. ym. on kertynyt aikalailla ja se mauttomuuden raja alkaa helposti häilymään kun silmä tottuu ylimääräiseen tavaraan. Keittiössä etenkin on tällä hetkellä minusta aivan liikaa kaikenlaista, mutta en oikein raaskisi näistä ihanuuksista luopuakaan... ja nyt sitten vielä yhden vuoan lisääkin haalin!!


























Kuten huomaatte, kaikenlainen patina ja vanha kiehtoo... näihin on niin vaikea olla sortumatta : ) Kirppispaikka taas  varattuna, jospa sitten raaskisi jostain taas luopuakin.
Lähettänyt klo

4 kommenttia:

  1. Anonyymi19. toukokuuta 2017 klo 11.53

    Samaa mieltä; liika on oikeasti liikaa (myös kuvissa) ja mikään ei pääse kunnolla esille.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi21. toukokuuta 2017 klo 22.53

    Mielestäni mauttomuuden rajaan on vielä matkaa. Seurailen suurella mielenkiinnolla blogiasi. Jokainen kuva on inspiroiva. Ja hei, jatka vain hyvällä omallatunnolla kirppistelyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna22. toukokuuta 2017 klo 6.36

      Kiitos!! Nämä sisustusjututhan ym. on niin makuasia, välillä ei meinaa pysyä itsekään perässä mikä miellyttää milloinkin. Kirppareilta en taida osata kokonaan pois pysyä ja mikä pahinta, kesä on täynnä erilaisia tapahtumia : )

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)