Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







tiistai 24. heinäkuuta 2018

PÄIVÄ BILLNÄSIN PERINNE- JA ANTIIKKIPÄIVILLÄ

Edellinen päivä oli vietetty Fiskarsissa ja seuraava päivä menikin mukavasti Billnäsin antiikkitarjonnan parissa. Tapahtuma onkin palannut takaisin sinne missä se on alunperinkin ollut, eli Billnäsin ruukissa. Mielenkiintoinen paikka ja loi kyllä aivan omanlaisen tunnelman antiikin myyntiin. Nyt suurinosa kauppiaista olikin sisätiloissa, joka oli varmasti hyvä asia hetkellisen sadekuuron alkaessa.








































Myös alueen ulkopuolelta löytyi muutama myymälä...









Tällä kertaa tuli käytyä tutustumassa Rakennusapteekkiinkin, täältä kyllä varmasti löytyy melkein mitä vain jos tarvetta on : )








Löytöjä tuli tehtyä täältäkin, palaan niihin myöhemmin. Mukavat kaksi päivää mennä hurahti, asuntoauto on kyllä siunaus tällaisille matkoille! Mieskin viihtyy paremmin kun pääsee autolle päikkäreille ja yöpyminen omassa pienessä kodissa on aivan parasta. Matka jatkui täältä Raumalle, siellä ei olekaan tullut käytyä koskaan. Matkakertomus jatkuu siis...
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)