Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







torstai 12. heinäkuuta 2018

OLIHAN SE JUHANNUSKIN

Nyt kyllä tein ennätyksen... melkein kuukausi mennyt viimeisimmästä postauksesta ja kyllä harmittaa kovasti. Huomasin taas viimeisimmällä kesälomareissullamme miten kätevää oli tarkastaa ajankohtaa ja paikkaa missä olimme vuosi sitten kun asiaa pohdimme miehen kanssa. Harmittaa myös todella paljon se kun kuukauden aikana on tietysti ennättänyt tapahtumaan paljon, juhannukset, kesäloman alkamiset ja kaikki... nyt sitten koitan pikapostauksina saada tänne kaikki muistot talteen. Tekisi niin mieli kertoa jo viikon matkastamme johon sisältyy Fiskarsin antiikkipäivät sekä Bilnäsin tapahtuma ja tietysti haluaisin näyttää kaikki aarteet mitä löysin... mutta aloitan kiltisti aikajärjestyksessä muistiinpanot kesäkuusta ja juhannuksesta.

Meidän asuntoautoilu näyttää alkavan aina perinteisesti juhannukselta ja niin tänäkin vuonna. Suuntasimme jo meille niin tutuksi tulleelle leirintäalueelle Raaheen. Sääthän eivät olleet mitenkään mairittelevat silloin ja vähän alkuopettelun aikana mietimmekin mitä ihmettä täällä teemme : )



Sää kuitenkin alkoi pikkuhiljaa selkenemään ja tietenkin kun juhlat oli juhlittu niin aurinko porotti täydeltä taivaalta.



Juhannukseen kuuluu perinteisesti tanssit ja kokko, olipahan kiva pitkästäaikaa tanssia. Jälleen kerran tuli mieleen miksi emme tee enään sitä muulloinkin : )



Multarannan leirintäalue on kivan kotoisa paikka ja oleilu lammenrannalla ei ole yhtään hullumpaa. Tänä kesänä lammessa asustelee telkkäperhe, emo ja kahdeksan poikasta. Mainioita sukeltajia ja hyvin näyttävät pärjäävän vaikka vedessä polskii yhtäaikaa lapsia polkuveneiden ja sup-lautojen kanssa.



Sunnuntaina kotiin paluu ja vielä viimeinen viikko töitä ennen kesälomaa. Vielä jotain kerrottavaa ennenkuin päästään reaaliaikaan, siitä lisää seuraavassa erässä.

2 kommenttia:

  1. Olenkin jo kaivannut postauksiasi❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisen kerran olen jostain syystä ollut saamaton blogin suhteen 😊 Mutta jälleen huomasin reissussa miten näppärä päiväkirja tämä on itselle ja jos siinä vielä samalla ilahduttaa jotakin toista niin se on plussaa. Kiva kun kaipailet, oletkin ollut mielessä mutta saamaton.

      Poista