Ihanasti kotona: LOMA ALKAA FISKARSISTA

Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!

lauantai 21. heinäkuuta 2018

LOMA ALKAA FISKARSISTA

Tämän kesän loman aloitin perinteisesti Fiskarsin ja Billnäsin antiikkipäiviltä, tällä kertaa mukana oli mieskin kun kerran lomalla yhtäaikaa oltiin ja hän oli ennättänyt kalastusreissunsakin jo tehdä. Olimme liikkeellä asuntoautolla ja tarkoitus oli jatkaa matkaa lomailun merkeissä ruotsin puolelle. Lähdimme jo tiistaina 3.7. liikkeelle ja ajoimme Heinolaan yöksi leirintäalueelle josta olemme monta kertaa ohittaneet ja joka kerta olen maininnut että tuonne haluaisin joskus mennä käymään, nyt siihen oli oiva tilaisuus.

Kiva ja omaperäinen leirintämahdollisuus, kauniit maisemat ja jokaiselle autolle sekä vaunulle löytyy suojaisat omat paikat. Me jälleen onnistuimme saamaan paikan veden ääreltä, rannalta näkyy siltä mitä pitkin olemme aina ohi huristelleet etelään mennessä.

Koko menomatkan satoi vettä kaatamalla, mutta iltaa kohden alkoi aurinko paistamaan ja siitäpä nämä historialliset helteet sitten pikkuhiljaa alkoikin. Nyt jo toivoisi sadetta, mutta ei sitä vaan tänne Ouluun näytä tulevan sitten millään.

Aamulla jatkoimme matkaa kohti Fiskarsia...

Turkuun menevällä moottoritiellä on muutama upea tunneli, pisin jopa 2,3 km pitkä. Karjalohjan pieni kylä matkanvarrella jaksaa aina sykähdyttää, ihania taloja vehreissä maisemissa ja ne mutkaiset tiet ovat minusta niin mukavia : )
Perillä... täällä vietimme pari yötä. Kerrankin oli aikaa tutustua rauhassa koko Fiskarsin ruukin alueeseen ja tarjontaan, täytyy todeta että kaunista oli!