Nostan hattua mieheni kärsivällisyydelle näiden naisten kotkotuksien kanssa, aarrejahdin jälkeen hän kärsivällisesti vielä pysäytti auton matkanvarrella tienposkeen ja odotteli kun rouva kyykki keräämässä kesäkukkasia viemisiksi. Päivänkakkarat... aivan minun lemppareitani 😍
Kukat ja oksat veteen sekä tulet uuniin, siitä se oikea tunnelma syntyy heti alkuun!
Monenlaisia iltoja ennätti taas olemaan näiden päivien aikana mitä paikalla olimme, yksi kauneimmista on auringonlasku joka valaisee takapihan vanhan omenapuutarhan todella kauniisti. Haussa olisikin nyt sopiva penkki tuonne puiden alle, siellä olisi mukava ihastella tätä luonnon näytelmää.
Takapihalta löytyi myös yllätys, tätä en ollutkaan huomannut aiemmin.
Perjantai-ilta oli mukavan hämärä ja kynttilöitä sytyteltiin tavanmukaan niin kuin meillä aina tehdään kun hiukankin hämärtää. Voi kun olisin saanut sen taianomaisen tunnelman tallennettua kameralla, mutta eihän se kännykkä räpsyllä onnistu.
Pöydän päälle ripustelin paristoilla toimivan lampun, sopivan himmeä valo antaa hiukan lisää tunnelmaa tilaan. Nämä lamput on kyllä aika näppäriä, sopivalla varjostimella niistä saa ehostettua aivan oman näköisiäkin. Toki meillä sähkötkin on, mutta ei esim. tässä kohdassa.
Tälläkin kertaa saatiin paljon pieniä ja suurempiakin asioita aikaiseksi, yksi niistä pystyteltiin pihalle.
Torin kautta löysin keinun joka miellytti minua värinsä vuoksi, sopii hyvin muiden kalusteiden kanssa yhteen. Uskalsin ostaa näkemättä, mutta kieltämättä kun sen menimme hakemaan niin hiukan jo meinasi harmittaa mitä olin hankkinut. Ääneen en sitä tietenkään sanonut miehelle, oli siinä sen verran hommaa kun sitä purimme 😀 Mutta nyt kun se on oikeassa paikassa jälleen kasattuna pienten korjausten jälkeen, luulen että kyllä siinä kymmenen euron edestä on kiikkua meille. Aika monta kertaa tuli jo istahdettua siihen ja kun vielä molemmat olimme tyytyväisiä niin harmitus oli kaikonnut kokonaan.
Saatiin sitten tehtyä se suurempikin muutos, se vaikuttikin aikalailla torpan toimivuuteen. Tähän saakka alhaalla oli kaksi pientä makuuhuonetta peräkkäin, sekä minikeittiö seinän toisella puolella joka näkyy alla olevassa kuvassa.
Jääkaappi oli pakko sijoittaa tänne toisen makkarin puolelle, jonne kuljetaan yhden välihuoneen ja toisen makuuhuoneen kautta. Kuulostaako eri kätevälle? Nämä kuvat on otettu silloin kun sisällä oli vielä entisen omistajan tavarat, mutta tämä peräkammari on ollut meillä rojuvarastona jo sen karmeudenkin vuoksi.
Nyt sitten päästään hiukan tuoreempiin kuviin. Ensin lähti pinkopahvi tältä seinältä sekä sen toiselta puolelta. Alta löytyi hirsi jonka kyllä tiesinkin, mutta se että minkä näköistä se on niin sitä ei voi tietää ennen kuin purkaa pinnat. Keittiön puolella hirsien välit oli tilkitty vanhalla savilaastilla ja sammaleella.
Tapettikerroksia löytyi taas useita, osa suoraan hirren päältä ja osa pahvin päällä. Isot palat otettu talteen, täytyy myöhemmin tutkia niitä tarkemmin. Jätän myös toisille seinille kaiken paikoilleen, näin pitkä historia jää talteen seuraavillekin sukupolville. Heille vain on meidän jäljiltä taas uusia tapettikerroksia ihmeteltäväksi.
Kaikenlaisia jänniä ylläreitä tulee vastaan, mikähän tämäkin juttu että sama tapetti on alempana vaakasuunnassa??
Makuuhuoneen puolelta näkymä oli tällainen ennen purkua.
Kurkistus ja jälleen komeaa hirttä sekä jotain muuta jännää...
Ja mitähän tässä on ollut?? Osa seinästä on tilkitty rimoin, ensimmäisenä seinä on ollut roiskemaalattuna ja myöhemmin tapetoituna. Nyt sitten pääsen taas lällättämään niille jotka väittävät että vanhoja hirsiä ei ole koskaan maalattu ja näin ollen ilkeilevät niille jotka sen tekevät 😛 Tämä uudempikin osa torpastamme on kuitenkin 1800-luvulta!
Tämä osa ei ylety kattoon asti ja erilaisia arvauksia on käyty läpi mitä tässä kohdassa on ollut. Jos jotain ajatuksia tulee mieleen, niin antakaa tulla vaan!
Alunperin oli tarkoitus että keittiön ja tämän toisen turhan makuuhuoneen väliseen seinään tehdään kulkuaukko. Mutta koska ajatus on hiukan minua häirinnyt, päädyimme että siirrämme entisen maakuuhuoneiden välisen ovikulun kokonaan tähän. Rakennus on niin vanha, että haluan sen säilyttää rakenteellisesti mahdollisimman luonnollisena sen aikakauden mukaisena ja tällä ratkaisulla se on enemmän sitä. Joka huoneen välissähän on ollut ovi ja huoneet erillisiä, siltikin näin saamme yhdistettyä keittiön nyt tähän tilaan siihen tarkoitukseen.
Ensin aukon paikan suunnittelua mittanauhan ja maalarinteipin avulla...
...sen jälkeen följarit muttereilla hirrenläpi molemmin puolin jotta talo pysyy kasassa ja tositoimiin.
Yksi hirsi kerrallaan se isoni ja isoni, kaksi eri käyttötarkoituksen huonetta alkoi muuttumaan yhdeksi keittiöksi.
Kävimme sunnuntaina remontin lomassa myös vierailemassa viereisessä kesämuseossa joka on heinäkuussa auki. Mielenkiintoinen paikka, siitä lisää myöhemmin. Tässä välissä lähdimme käymään kotona jonne oli tulossa oikein rakkaita vieraita. Poikani tyttöystävänsä kanssa sekä äitini joka aamulla jatkoi matkaa täältä kohti Sveitsiä. Äidin kanssa käväisimme kahvilla lähellä olevassa jugend-talossa, siitä kuvia myös myöhemmin.
Siihen saakka hei hei ja mukavaa viikonloppua!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti