Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







tiistai 10. marraskuuta 2020

KESÄ MAALLA

Tähän postaukseen laitan kuvia meidän kesästä täällä maalla, remonttiaiheeseen palaan sitten ihan erikseen. Tämä kesä on ollut aivan poikkeuksellinen kun olemme viettäneet Vallgårdissa ihan koko kesän ja sillä tiellä olemme vieläkin. Varoitus heti alkuun, kuvia on todella paljon!! En viitsi alkaa montaa erillistä postausta tekemään menneestä, vaan tässä on todella koko meidän kesä tiivistettynä. Lähinnä halusin ne itselleni tallentaa muistoksi, mutta saapa niitä kurkkia muutkin jos haluaa 😊




























Kissat ovat kotiutuneet taas hyvin ja tykkäävät ulkoilla omassa häkissään pihalla. Pihaan ilmestyikin pian uusi kaveri, joka tuntui olevan vallan hämillään kun hänen reviirilleen ilmestyi pari kaupunkilaista. Kuten maalla on tapana, kissat kulkevat omia polkujaan vapaana ja niinpä kävikin ikävästi tämän kaverin kanssa että poikani löysi kissan kun se oli juuri jäänyt auton alle.



























Juhannus tyttären ja hänen sulhonsa seurassa, voitte uskoa että oli hauskaa 💓




Minusta tuli "mummo" 














Syntymäpäiviä, vietimme ikimuistoisen viikonlopun rakkaiden ihmisten seurassa 💓








Ihana siskontyttö antoi tädille lahjaksi omin käsin tehdyn perhosen 💓



Muutamia museo käyntejä




Tädiltäni sain kauniin mummoni vanhan liinan














Kesäkuu oli pelkkää aurinkoa ja lämpöä, kaikki oli rutikuivaa ja nurmikko näytti todella rumalle. Mutta omenat eivät siitä välittäneet ja ihan kuin minun kiusakseni puut näyttivät taas niitä kasvattavan aimo satsin 😅



Pienenpieni kukkaniittyni kasvamassa hyvää vauhtia




Ja pihalla riitti jälleen perhosia


Äidiltäni sain mummolani vanhat yöpöydät, ajalta jolloin heillä oli matkustajakoti



Tonttumuseo Pennaisissa oli hauska paikka, lähinnä siellä on kuitenkin vanhoja nukkeja




Portaille paistaa lämpimästi aamuaurinko, siinä oli ihana juoda aamukahvit ilman mitään kiireitä














Kylällä oli pihakirpputoritapahtuma, pääsimme tutustumaan ihmisiin ja aarteitakin löytyi monenlaisia. Nämä vaunut oli yksi löydöistä, lisäksi vanha lypsyjakkara, kynttilänjalka, kynttelikkö, öljylamppu, vanha silitysrauta, emalikulho... olihan siinä ja olisi kyllä ollut paljon muutakin tarjolla.


Mutta aarteista yksi rakkaimpia on tämä mieheni vanha kolmirattainen 💓













Tänä kesänä oli myös paljon ukkosia ja minähän pidän niistäkin




Omenapuun alla oli oma majani missä on ihana katsoa auringonlaskua illalla






Ilona kävi kylässä, siitä kuullaan ensi kesänä...







Ja ennen kuin huomasikaan, alkoi illat heinäkuussa jo hiukan hämärtämään...














...mutta kesä oli parhaimmillaan, kukat alkavat olla loistossaan niin pihalla kuin tienpientareellakin. Olen taas ahkerasta kasvattanut mainettani kylällä kykkimällä ojanpientareilla takamus pystyssä ja jopa tukkinut liikenteen kukkien vuoksi... enhän tiennyt että täälläkin voi olla liikenneruuhka!! 😂










Kesällä oli myös Kokkolan vanhassa kaupungissa Neristanissa avoimia pihoja ja kirppareita, sieltä mm. tämä ihana vanha peltikuormukki


























Tänä kesänä kissat opettelivat kaksi uutta mullistavaa asiaa, ensimmäinen oli matkailu asuntoautolla. Sehän menikin yllättävän sujuvasti, turhaan olimme pitäneet sitä ylivoimaisen vaikeana asiana! Helpottaa kovasti meidän mahdollisuuksia lähteä liikkeelle ja niinpä suuntasimme auton kohti Kristiinan kaupunkia missä emme olleetkaan ennen käynyt. Kaunis pikku kaupunki, jonka keskusta on oikeastaan melkein kokonaan vanhaa kaupunkia idyllisine taloineen. Kävimme myös opastetulla kummituskävelyllä ja minä käväisin myös museossa Lebellin kauppiaantalossa, suosittelen vierailua tänne. Vielä jäi näkemättä ja kokematta paljon, ensi kesänä mennään ehdottomasti uudestaan.
Minulla oli ihania kuvia vanhoista taloista ja museosta, jotka tallensin muistitikulle ja arvatkaas miten kävi... tikku meni rikki!!! Vain muutama kuva kummituskierrokselta löytyi puhelimesta ja tietysti hautausmaalta 😂👻












Toinen uusi taito on kulkea valjaissa. Mauno on sitä mieltä että hän on valloittanut nyt koko maailman ja onkin nykyään joka päivä vailla valjaskävelylle omenapuutarhan ympäri 😂



Kerttua kiinnostaa lähinnä tutkia maistuuko ruoho aidan takana paremmalta, hän on kissa joka luulee olevansa lehmä 😂











Illat hämärtyvät entisestään...











Nyt sitten eletään aikaa milloin on vuorotellen lämmintä lähelle 10 astetta, välillä märkää, välillä maa on käynyt valkoisenakin ja tänään pikku pakkasta joten kuura ei sulanut koko päivänä pois.

2 kommenttia:

  1. Ihania muistoja kesästä! Tähän aikaan vuodesta nämä kuvat on ihan paikallaan.

    VastaaPoista
  2. Nyt kun ulkona sataa räntää ja tuulee, tuntuu erityisen kivalta katsella näitä kuvia!

    VastaaPoista